Pirkanmaalla sijaitseva, Särkänniemen kallioihin itseään hakkaava Näsijärvi osaa olla oikukas. Välillä kala katoaa syville selille kuin, no, vaikkapa tuhka tuuleen, mutta taivaankappaleiden osuessa kohdalleen saattaa kalastus tuntua hetken jopa helpolta. Monen vihaama, joidenkin rakastama, syvä ja karu. Tuttujen kesken pelkkä Nässy vaan. Varsinkin 1990-luvulla Näsijärvi ja etenkin sen eteläpään isot selkävedet, Näsin- ja Koljonselkä, tulivat…

Mäntyharju on pieni ja idyllinen pitäjä eteläisessä Savossa. Talvisin unelias, mutta kesäisin runsaslukuisten mökkiläisten rikastuttama. Runsaasti jylhää luontoa ja lukuisia antoisia kalavesiä. Siis sellainen kuin niin moni muukin suomalainen paikkakunta. Mielenkiintoisia virtavesiäkin Mäntyharjulta löytyy. Vaikka omalta kotipaikkakunnaltani kertyy Mäntyharjulle matkaa töin tuskin sata kilometriä, ovat alueen virtavedet jääneet minulle koko lailla vieraiksi. Jotenkin sitä vain…

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs. Lähikalastuspaikka voi olla mieluisa kokemus. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Tämä pätee ainakin Imatralla, sillä Vuoksea ei voi ohittaa, kun puhutaan lähikalastuspaikoista. Vuoksen ottipaikat ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä, autolla, tai vaikkapa linja-autolla. Junaltakin on matkaa pelipaikoille niin vähän, ettei tervejalkaisen tarvitse taksia vaivata. Imatralla asuvat ehtivät…

Miten upealle näyttääkään, kun lähes 400 miljoonaa kuutiometriä merivettä virtaa kapeimmillaan 150 metriä leveästä salmesta yhden vuoroveden aikana? Tätä pääsee ihastelemaan Norjan Nordlandin läänin Bodössä, jossa maailman suurin vuorovesivirta – Saltstraumen – sijaitsee. Saltstraumen kerää ihmisiä ihailemaan uskomattoman kauniita maisemia sekä lähes uskomatonta veden virtausta. Virtauksen aiheuttaa vuorovesi, joka saa vesimassat vyörymään salmen läpi virtaussuuntaa…

Pohjanmaan rannikolla, Kokkolan ja Kristiinankaupungin välisellä alueella sijaitsee suuri määrä fladoja ja kluuvijärviä, erityisen paljon niitä on Merenkurkun alueella. Näihin makeavetisiin pienvesiin nousee keväisin suuria määriä kaloja kutemaan. Fladojen ja kluuvien vesi lämpiää merivettä nopeammin ja tarjoaa optimaaliset olot kalojen lisääntymiselle ja poikasten kasvulle. Hyvin toimivina, luonnontilaisina tai lähellä luonnontilaa olevina ne ovat tärkeitä kutupaikkoja…

Pohjois-Ruotsissa virtaavan Lainiojoen latvavedet ovat pitkään olleet suomalaisten kalastajien suosiossa. Valuma-alueen latvat sijaitsevat kuuluisalla Sandåslandetin eli hiekkaharjujen seudulla, joka kuvaillaan ruotsalaisessa kalastuskirjallisuudessa yhdeksi maan parhaista kalastuskohteista. Lainiojoki alkaa Tavva- ja Rostojoen yhtymäkohdasta jatkuen alavirtaan. Luonteeltaan latvavedet ovat tunturialueella virtaavia kirkkaita vesiä. Pitkä sivujoki laskee Tornionjokeen noin kaksisataa kilometriä etelämpänä. Yläjuoksu sijaitsee Kiirunan ja alajuoksu Pajalan…

Luontonsa puolesta Heijostenkosket ovat likimain parasta mitä Keski-Suomi voi tarjota. Pääosin jyrkkäseinämäisessä korpilaaksossa virtaava tummavetinen koskireitti suo mahdollisuuden haasteelliseen kalastukseen. Ja mikä parasta – koskilla on runsas harjuskanta, taimenet ovat lihavia ja hyväkuntoisia jässiköitä sekä villejä taistelijoita. Heijostenkosket laskevat Hepolammesta Pilppuslampeen. Mittaa reitillä on noin kolme kilometriä ja pudotuskorkeutta 12,2 metriä. Matkaa Karstulan kirkolle kertyy…

Etelä-Savossa Mäntyharjunreitin latvavesiin kuuluva Kyyvesi on kuuluisa karikoista ja kivikoistaan sekä hyvästä kuhakannastaan. Keskisyvyys järvellä on 5,4 metriä, mikä on 1,5 metriä alle Suomen järvien keskisyvyyden. Järven vesi on melko ruskeaa. Siitä pitää huolen yläpuolisen valuma-alueen suoperäinen maasto. Järvi jakautuu Kangasniemen kunnan ja Mikkelin kaupungin alueille. Pinta-alaltaan Kyyvesi on noin 13 000 hehtaaria. Se laskee…

Luonnossa lisääntyviä vaelluskalakantoja on onnistuttu palauttamaan virta-alueita kunnostamalla ja samalla istutuksia on voitu vähentää tai niistä on voitu luopua kokonaan. Myös useat vapaa-ajankalastajat ovat lähteneet mukaan virtavesien kunnostustalkoisiin tai järjestäneet niitä. Ja mikä parasta: Yhden kohteen valmiiksi saamiseen voi riittää hyvin jopa vain yksi kunnostuspäivä.

Lähes seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa tai kaupunkien taajama-alueilla. Tällä on vaikutuksensa myös kalastukseen, joka on siirtynyt yhä enemmän urbaaneihin olosuhteisiin. Kiireisessä arjessa kalaan ei aina tarvitse lähteä merta edemmäksi. Lähes jokaisesta kaupungista löytyy lähikalastuskohteita, jotka soveltuvat erinomaisesti lyhyisiin kalastusretkiin. Lähikalastuskohteet ovat tärkeitä varsinkin lapsille ja nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta matkustaa pitkiä matkoja kalastuskohteisiin….