Teksti ja kuvat: Petter Nissén
Siimaa syöksyy kelalta ja jarru laulaa. Taitaa olla kiinni jotain hieman suurempaa, kun vapakin niiaa niin syvälle. Ehkä lohi tai taimen?
Kemijokisuun kala-apajat tarjoavat ajoittain hyvää lohen- ja taimenenkalastusta kaupunkimaisessa ympäristössä. Soutajan selän takana, ylävirrassa, maisemaa hallitsee Isohaaran vesivoimalaitoksen jyhkeä siluetti. Moottoritien silta ylittää joen melkein sen parhaiden kalapaikkojen päältä.
Kalastuksen tiimellyksessä kaupunkimainen ympäristö unohtuu välillä kokonaan, kun mieli keskittyy kokonaisvaltaisesti vain kalastukseen.
Kemin ja Keminmaan kunnanraja kulkee pitkittäin keskellä jokiuomaa kohti Perämerta, jonne on matkaa noin viisi kilometriä. Leveyttä suurella joella on useita satoja metrejä. Jokisuun suosituimmat vapakalastuspaikat sijaitsevat voimalaitoksesta alavirtaan ensimmäisen parin kilometrin matkalla.
Taimenenpyynti avaa kalastuskauden
Taimenenkalastuksen kulta-aikaa on touko-kesäkuu. Merestä nousseita kirkkaita useamman kilon painoisia taimenia aletaan saada runsaammin saaliiksi toukokuun puolivälin aikaan. Kovat virtaamat houkuttelevat taimenet jokeen. Lohi saapuu jokeen hieman taimenta myöhemmin ja paras kirkaskylkisen kalan pyyntiaika on kesäkuun alusta heinäkuulle.
Keskikesällä saaliiksi saadaan myös kuhaa, haukea, ahventa ja toisinaan kirjolohtakin. Syksyllä jokeen nousee vaellussiikaa, mutta sen vapakalastus on alueella varsin vähäistä. Vuoden toinen taimensesonki alkaa syyskuussa. Elo-syyskuussa myös lohet alkavat aktivoitua ja nappaavat aggressiivisesti vieheisiin. Alkutalvesta marras-joulukuussakin taimenia voi tavoitella säiden salliessa.
Kalastuspaikat valitaan virtaaman mukaan
Tulvan aikaan taimenen ja lohen kalastus kannattaa keskittää rauhallisemman virran alueille. Heittokalastuksen parhaat ottipaikat sijaitsevat tuolloin joen itärannalla Vallitunsaaressa.
Kesäkuussa virtaamien pienetessä heittokalastajat suosivat joen länsipuolta Hansarantaa, jossa on pieni koskenniska, ja sen ylävirran puolen rantaa kalastuskieltoalueen rajalle saakka.
Soutu-uistelussa suositaan tulvan aikaan moottoritien sillan yläpuolella Savihaudan aluetta itärannan tuntumassa ja sillan alapuolella länsirantaa pienvenesataman ja kalanviljelylaitoksen edustalla, sekä jonkin verran myös Valmarinniemen alapuolella sijaitsevaa Hannunerkin aluetta.
Virtaaman laskiessa soutu-uisteluun sopiva alue laajenee koko joen leveydelle. Kesäaikaan yksi tunnetuimista soutu-uistelun ottipaikoista on moottoritien sillan yläpuolella Savihaudan vieressä sijaitseva vedenalainen karikko.
Lohta ja taimenta voi tavoitella siiman päähän periaatteessa mistä vain parhaiden alueiden sijaitessa kuitenkin Valmarinniemen ylävirran puolella. Joella paljon kalastavat seuraavat kahden voimalaitoksen virtauksien muutoksia, jotka vaikuttavat kalojen olinpaikkoihin merkittävästi.
Virtaaman vaihtelut ovat suuria
Säännöstellyn Kemijoen virtaaman vaihtelut ovat suuria sekä vuodenaikojen mukaan että vuorokauden sisälläkin. Jokisuulla keskivirtaama on 556 kuutiota sekunnissa. Kevättulva on voimakkainta yleensä toukokuussa, mutta myöhäisinä keväinä touko-kesäkuun vaihteessa.
Tulvan aikana vettä virtaa hurja määrä, jopa yli 3000 kuutiota sekunnissa ja kalastus on tuolloin keskellä jokea mahdotonta.
Kesäkuussa virtaamat ovat yleensä kalastukseen otolliset. Keskikesällä voimakas vuorokausisäännöstely haittaa toisinaan kalastusta, koska virtaaman ollessa pienimmillään joki muuttuu lähes järvimäiseksi.
Ottivieheitä siiman päähän
Meri-Lapin alueella toimii useita pienempiä tunnettuja viehepajoja, kuten muun muassa Harry Vinnin Habanero-vaaput ja Juha Feldtin JKF-vaaput, joiden kotipaikka on Keminmaassa jokisuun kalapaikkojen äärellä.
Vapaa-ajan Kalastaja -lehti sai lukijoilleen hyvät vieheenvalinnan värivinkit Harrylta. Vinkit kattavat koko kalastuskauden ottivärit keväästä syksyn viilenneisiin vesiin.
”Kevättulvan samentamassa vedessä lohelle ja taimenelle toimivat räikeän kirkkaat väritykset, kuten ambulanssi ja kelta-oranssi. Kesällä lämpöiset värit puna-kelta-mustat/ruskeat ja syksyllä kylmät värit violetti, lila ja sininen.”
Kuvitteellisessa tilanteessa pitäisi tulla toimeen yhdellä ainoalla vaapulla tai muulla uistimella koko kalastuskauden ajan. Harrylta tuli aika nopeasti vastaus omaksi suosikikseen.
”Yhden uistimen valintani olisi puna-musta omatekoinen vaappu pituudeltaan 60 millimetriä. Puna-mustalla olen saanut lohia ja taimenia läpi kauden ja se on toiminut säällä kuin säällä. On ollut mielenkiintoista huomata, että eri vuosina paras ottiväri voi kuitenkin vaihdella. Joinakin kesinä lähes kaikki kalat nappaavat vain yhteen ja samaan väriin, joka ei välttämättä toimi yhtä hyvin seuraavana kesänä.”
Kauppojen perusvalikoimista löytyvistä vieheistä lohen ja taimenen uistelussa suosittuja ovat muun muassa Nils-Master Spearhead ja Haka DD -vaaput, Jesse -vaaput ja Rapalan syvännevaaput. Pienempien valmistajien vaapuista suosittuja ovat muun muassa Habanero, JKF ja Kolli.
Alkukaudesta rajua potkua, keskikesällä ja syksyllä hakevampaa uintia
Alkukaudesta kovassa virrassa uistimien liike saa olla aika rajua potkua, silloin myös syvännevaaput ovat parhaimmillaan. Keskikesällä ja syksyllä säädetään vaappuihin hieman pienempää potkua ja hakevampaa uintia. Erityisesti taimenelle kelpaa välillä tirinämäinen uintiliike.
Sopiva vaappujen pituus on noin 5-8 senttiä. Lusikkauistimissa suositaan kupari-hopeaa väritystä. Rannalta heittokalastaessa siiman päähän voi laittaa esimerkiksi Salamander Paravanin, Tiura Neidenin tai Kuusamon Räsänen lusikkauistimen.
Kemijokisuulla on laaja lupa-alue
Kemijokisuun alueelle yhteislupaa myy Kemin Kirkonkylän Osakaskunta. Lupa oikeuttaa soutu-uisteluun ja heittokalastukseen. Moottoriuistelu on kiellettyä. Alueella harjoitetaan myös verkkokalastusta.
Yhteislupaan kuuluvat osakaskunnan ja Pohjolan Voiman hallinnoimat vesialueet. Lupa-alue käsittää moottoritien ylävirran puolen kokonaan kalastuskieltoalueen rajaan saakka, sekä sillan alavirran puolen noin viiden kilometrin matkalta. Isohaaran voimalaitospadon alapuolella on 200 metrin pituinen kalastuskieltoalue. Joen itärannalla moottoritien alapuolella on pienehkö yhteislupaan kuulumaton vesialue.
Kalastuslupia voi ostaa Vallitunsaaressa sijaitsevasta Jokikeskuksesta Ravintola Puukerholta. Lupien hinnat ovat 60 € vuosi, 30 € viikko, 15 € vuorokausi ja alle 18-vuotiaille 3 € (+kirjoituspalkkio).
Veneluiskat ja laavut palvelevat kalastajia
Oman soutuveneen voi ottaa mukaansa ja veneiden laskupaikkoja löytyy suosituimman kalastusalueen rannasta kaksi. Keminmaan venesatamassa joen länsirannalla on betoninen laskuluiska. Samalla rannalla hieman alavirtaan päin veneen laskeminen onnistuu Valmarinniemessä, jossa on sorapohjainen laskuluiska.
Kuntien ylläpitämillä useilla laavuilla voi pitää taukoja ja evästellä kalastuksen lomassa. Vuokraveneitä ja kalastusoppaita voi tiedustella Jokikeskuksesta Ravintola Puukerholta. Jokikeskus tarjoaa myös majoitusta rivitalohuoneistoissa kävelymatkan päässä kalapaikoilta.
Jokeen nousi noin 6100 lohta
Vuoden 2020 kalastustiedustelun (Eurofins, Kemijoki Oy 2021) mukaan Kemijokisuulla lähes kaikki saaliskalat, lohet ja taimenet, ovat istutuksista peräisin olevia eväleikattuja yksilöitä. Istutettavilta taimenilta ja lohilta leikataan rasvaevä pois istukkaiden tunnistamiseksi. Vain muutama prosentti taimensaaliista oli ehjäeväisiä yksilöitä, eli mahdollisesti luonnonkaloja tai mäti-pienpoikasistutuksista peräisin.
Tiedusteluun vastanneiden mukaan arviolta noin joka viidennen lohen rasvaevä oli leikkaamaton, mutta toisessa tutkimus- ja näytepyynnissä arvioitiin luonnonlohien määräksi samalla alueella viime vuosina noin kuusi prosenttia. Lohien keskipaino oli 5,5 kiloa ja taimenten 2,6, kiloa. Lohisaalis on vuosittain 6000 kilon luokkaa ja taimensaalis reilut 1000 kiloa.
Vapakalastuksen osuus taimensaaliista on noin 80 prosenttia. Lohista suurempi osuus pyydetään erilaisilla verkoilla, mutta viehekalastuksen saaliskin voi ylittää tuhat kiloa. Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohi Oy:n toteuttaman merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksen mukaan Kemijokisuulle Isohaaran alapuolelle nousi merestä vuonna 2021 noin 6100 lohta.
Kemijokisuulta saadaan saaliiksi myös huomattavasti keskipainoa suurempia taimenia ja lohia. Aikojen saatossa alueelta on saatu soutu-uistelemalla useita yli 20-kiloisia lohia. Suurimmat taimenet ovat olleet yli seitsemän kilon painoisia. Yleensä suurten taimenten paino pyörii viiden-kuuden kilon välillä ja yli kymmenen kilon lohi on tietysti kehukalan kokoa.
Alamitat ja rauhoitusajat
Kemijokisuun yhteislupa-alueella on voimassa kalastusasetuksen mukaiset pyyntimitat lohella ja taimenella. Lohen alamitta on 50 senttiä. Rasvaevällisen taimenen alamitta on 60 senttiä ja eväleikatun taimenen 50 senttiä.
Asetuksen mukaiset syysrauhoitusajat eivät ole alueella voimassa ELY-keskuksen päätökseen perustuen. Kalanviljelytarkoitukseen tapahtuvan vaellussiian mädinhankintapyynnin takia muu kalastus on lokakuussa yleensä kokonaan kielletty.
Isohaara katkaisi vaellukset
Isohaaran vesivoimalaitos valmistui vuonna 1949 ja katkaisi vaelluskalojen nousun Suomen suurimpaan lohijokeen. Melkein koko Lappi on joen valuma-aluetta. Ensimmäinen kalatie valmistui vasta vuonna 1993, minkä jälkeen kaloille syntyi vaellusmahdollisuus Taivalkoskelle saakka noin parikymmentä kilometriä ylävirtaan. Vaelluskalojen osalta kalastus perustuu nykyisin runsaisiin istutuksiin.
Yhteys- ja lisätietoja
– Jokikeskus, Ravintola Puukerho puh. (016) 221 858, jokikeskus.net
– Isohaaran kalatie: lohijokitiimi.fi/kalatie-live/
– Visit Meri-Lappi: visitmeri-lappi.fi
– Habanero-vaaput, Harry Vinni puh. 044 242 0410
– JKF-vaaput, Juha Feldt puh. 0400 696 134
– Kolli-vieheet, Tommi Collin puh. 040 721 0565
– Laatu Apajat – Kemijokisuu: vapaa-ajankalastaja.fi/kalastuspaikka/kemijokisuu-2/
