Pohjanmaan rannikolla, Kokkolan ja Kristiinankaupungin välisellä alueella sijaitsee suuri määrä fladoja ja kluuvijärviä, erityisen paljon niitä on Merenkurkun alueella. Näihin makeavetisiin pienvesiin nousee keväisin suuria määriä kaloja kutemaan.
Fladojen ja kluuvien vesi lämpiää merivettä nopeammin ja tarjoaa optimaaliset olot kalojen lisääntymiselle ja poikasten kasvulle. Hyvin toimivina, luonnontilaisina tai lähellä luonnontilaa olevina ne ovat tärkeitä kutupaikkoja ja ne tuottavat kalaa isolle merialueelle niiden edustalle.
Mutta kuinka tärkeitä kutupaikkoja fladat ja kluuvijärvet oikein ovat? Paljonko ne tuottavat kalanpoikasia ja kuinka suurelle merialueelle niiden vaikutus näkyy? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia tällä hetkellä käynnissä olevien Kvarken Flada ja Mermalli-hankkeiden avulla.
Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä tutkija Lari Veneranta toimii vastuuhenkilönä molemmissa hankkeissa. Riku Palo puolestaan tarkastelee fladoja ja kluuvijärviä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta käsin. Riku on monelle kalamiehelle tuttu toisen työnsä kautta; hän nimittäin toimii myös kalastusohjaajana SVK:ssa.
Kysyin kummaltakin herralta hieman lisätietoja meneillään olevista tutkimuksista.
Lari Veneranta, Tutkija, Luke, Vaasa
Olette ymmärtääkseni tutkimassa Merenkurkun fladojen merkitystä kalojen poikastuotantoalueina. Kertoisitko tarkemmin, mistä tutkimuksessa on kyse?
”Kvarken flada on Interreg-rahoitteinen yhteistyöhanke Metsähallituksen, Luken, Elyn ja ruotsalaisen Västerbottenin lääninhallituksen kanssa ja koko hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa fladojen ja kluuvijärvien tuottamista ekosysteemipalveluista, eli aineellisista ja aineettomista arvoista, joita niistä saadaan.”
”Fladalla hankkeessa tarkoitetaan sulkeutunutta vesialuetta, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Mukana on myös lähes merenpinnan tasolla olevia kluuvijärviä, joihin johtaa puro tai oja. Fladat ovat tyypillisiä Merenkurkun alueella, ja hankkeen toiminta-alueena Suomessa on Kristiinankaupungin ja Kokkolan välinen merialue.”
”Käytännössä hankkeessa tehtävät työt ovat fladoja kuvaavien ja luokittelevien, mitattuihin ja paikkatietoaineistoihin perustuvien karttojen koostamista, fladojen luokittelua fyysisten ja biologisten tietojen perusteella, fladojen merkityksen selvittämistä erityisesti kaloille, lepakoille ja hyönteisille sekä ehdotuksia tärkeimmistä fladatyypeistä.”
”Lisäksi arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia fladojen tilaan verrattuna luontaiseen tilanteeseen. Hankkeessa on myös tarkoituksena esimerkinomaisesti kunnostaa ainakin kaksi fladaa. Tuloksia voidaan käyttää alueiden käytön ja kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa sekä ympäristötietoisuuden lisäämisessä.”
”Luonnonvarakeskus vastaa hankkeessa ahvenen ja hauen poikastuotantoaluekartoituksista, joita toteutetaan sekä Suomessa että Ruotsissa sijaitsevissa koefladoissa, yhteensä reilussa viidessäkymmenessä. Poikasten esiintymistietoja verrataan fladan rakenteeseen, vedenlaatuun ja muuhun ympäristötietoon kuten ihmisten aiheuttamiin muutoksiin. Tulosten perusteella voidaan arvioida eri fladojen kunnostusmahdollisuuksia ja kalantuotannon kannalta soveltuvimpia ratkaisuja.”
”Lisäksi ensimmäisen vuoden tulosten perusteella valittavissa fladoissa toteutetaan jatkotutkimuksia, joissa pyritään selvittämään fladan ahvenen ja hauen poikastuotannon tasoa ja ulosvaeltavien poikasten määrää. Fladoista kerättyjä pienpoikastuloksia verrataan läheisten jokisuualueiden tuottamiin poikasmääriin, jotta voidaan arvioida fladojen kokonaismerkitystä kalantuotannolle ahvenen tai hauen syönnösvaellusetäisyyden puitteissa.”
Millaisia tutkimusmetodeja teillä on käytössä?
”Ahvennäytteet kerätään vetohaavilla tai veneeseen kiinnitetyllä poikaspyydyksellä. Kohteena olevat poikaset ovat vastakuoriutuneita, ahvenet alle 10 mm pituisia ja hauenpoikaset noin 15–25 mm. Näytteiden keräämisaika ajoittuu touko-kesäkuuhun.”
Mikä on oma arviosi fladojen merkityksestä kutupaikkoina? Onko kevätkutuisten kalojen lisääntymistulos merkittävästi parempi fladassa kuin sen edustan merialueella?
”Aiempien Velmu-kartoitusten perusteella hyvissä fladoissa ahvenen pienpoikastiheydet voivat olla jopa 10-20 kertaa suurempia kuin parhailla sisälahtien lisääntymisalueilla. Fladoista ulosvaeltavien poikasten määrästä ei kuitenkaan ole selvää käsitystä, on mahdollista, että suuresta pienpoikastiheydestä huolimatta kesänvanhojen poikasten määrä ei ole kovin suuri. Oikeastaan ei tutkimustietoa ole edes siitä, milloin ja missä koossa poikaset vaeltavat ulos eri tyyppisistä fladoista.”
Merenkurkun alueen fladat keräävät keväisin suuren määrän kaloja kutemaan ja niiden merkitys poikastuotantoalueina on tiedetty jo pitkään. Silti niiden tarkempaa merkitystä tutkitaan vasta nyt, mistä uskot tämän johtuvan?
”Fladojen kalantuotantoa on tutkittu aiemminkin, 1980- ja 1990-luvuilla, mutta sitä ei ole juurikaan pyritty suhteuttamaan muihin alueisiin tai yksittäisiin fladaa kuvaaviin ominaisuuksiin. Paikkatietoanalyysien ja saatavilla olevien aineistojen kehittyminen mahdollistaa uudentyyppisten tutkimusten tekemisen.”
”Lisäksi hankkeessa on tutkimusfladoihin ja niiden ulkopuolelle asennettu talvella lämpötilaloggerit, jotka tallentavat lämpötilan kahden tunnin välein. Nykyisin mittarit ovat kohtuullisen hintaisia. Tällä tavalla saadaan tuotettua tietoa fladojen välisistä lämpötilaeroista sekä veden vaihtuvuudesta.”
Millaisia tuloksia odotatte ja koska niitä on lupa odottaa?
”Hanke päättyy vuonna 2019 ja tällöin toivottavasti saadaan kirjoitettuun muotoon uutta tietoa fladojen merkityksestä erityisesti ahvenen ja hauen lisääntymiselle.”
Millaisessa kunnossa rannikon fladat ja kluuvijärvet ovat kalojen lisääntymisen kannalta?
”Nykytiedon perusteella erityisesti ihmisen voimakkaasti muokkaamat fladat eivät toimi kalantuotannon kannalta hyvin, esimerkiksi ruoppaukset vaikuttavat kasvillisuuteen, vedenlaatuun ja suuaukkojen kohdalla myös veden vaihtuvuuteen ja siten lämpötilaan. Merenkurkussa on kuitenkin paljon fladoja ja kluuvijärviä, joissa ahven ja hauki lisääntyvät todella hyvällä menestyksellä.”
Lari kertoo, että Kvarken Flada-hankkeen lisäksi Lukella on Merenkurkussa käynnissä myös toinen kiinnostava hanke nimeltään Mermalli. Siinä tutkimuskohteena on ahven.
”Mermalli-hankkeessa merkitään kutuvaelluksella olevia ahvenia T-ankkurimerkeillä. Hankkeessa tuotetaan perustietoa Merenkurkun ahvenesta, eli yksittäisten kantojen liikkuma-alueista, kantojen sekoittumisesta saaliissa sekä yksittäisten lisääntymisalueiden merkityksestä kalastukselle.”
”Merkintöjä on tehty erillisillä kutualueilla viidessä paikassa. Tavoitteena oli merkitä 2500 ahventa, mutta nyt saldo taitaa olla noin 1500 kalaa – parin paikan osalta on jääty ennakoitua heikompaan pyyntitulokseen. Kalastajilta toivotaan merkkipalautuksia, jotta tuloksia saadaan kerrytettyä.”
Riku Palo, vesitaloussuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vaasa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on juuri nyt paljon töitä fladojen ja niihin kutemaan nousevien kalojen parissa. Mitä siellä kutupaikoilla tapahtuu ja mistä on kyse?
”Meillä on tarkastelun kohteena kaksi erityyppistä vesimuodostumaa Vaasan pohjoispuolisen rannikon maankohouma-alueelta. Toinen kohteista on ns. kluuvijärvi, johon ajoittain pääsee vielä suolaista merivettä etenkin syysmyrskyjen aikaan ja johon kohdistuu runsaammin ihmistoiminnasta aiheutuvaa painetta. Tämä kohde purkaa vetensä myös suoraan suuremmalle ja avoimemmalle selälle lyhyen puron kautta. Toinen kohteista on lähes luonnontilainen, täysin makean veden järvi, joka purkaa vetensä suojaisemmalle sisäselälle pidempää puroa pitkin.”
”Tutkimusten tavoitteena on selvittää ahvenen ja hauen kutupopulaatiorakenne sekä arvioida kutukalojen nousumäärää kohteissa. Lisäksi tarkastellaan erilaisten ympäristömuuttujien vaikutusta ko. lajien poikastuotantomääriin näissä kahdessa erityyppisessä Merenkurkun rannikkoalueen pienvedessä.”
”Kalojen kutunousua seurataan molempien kohteiden laskupuroissa luokkirysällä tapahtuvan jaksotetun pyynnin avulla. Lisäksi toisen kohteen laskupuroon on asennettu kalalaskuri, jonka avulla yritetään saada tarkempia tietoja kutukalojen nousu- ja ulosvaellusajankohdista. Kalanpoikasten kuoriutumista, esiintymistä ja kasvua sekä poikasten ulosvaellusta merelle seurataan kesän mittaan erilaisten toimiviksi todettujen poikaspyyntimenetelmien avulla.”
Nämä tutkimukset ovat osa EU-osarahoitteista Kvarken Flada -hanketta, jossa kartoitetaan maantieteellisen arvioinnin perusteella erilaisia fladoja ja umpinaisia merenlahtia. Hankkeen tulokset auttavat osaltaan arvioimaan fladojen merkitystä mm. ekosysteemipalveluiden tuottajana.”
Teet aiheesta myös Pro gradu -työsi. Olet varmaan tyytyväinen aihevalintaan, ainakin se vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta?”
”Touhuamme kyllä erittäin mielenkiintoisen aiheen ympärillä, sillä asiasta on enemmän tarjolla ns. mututietoutta kuin varsinaisiin tutkimuksiin pohjautuvaa dataa. Kevätkutuisten kalakantojen kannalta fladat ja kluuvit ovat oletettavasti erittäin tärkeitä poikastuotantoalueita. Suojaisuuden, runsaan ja monipuolisen kasvillisuuden, avointa merialuetta lämpimämmän veden sekä näistä tekijöistä johtuvan monipuolisen pieneliöstön ansiosta olosuhteet kalojen lisääntymiselle ja poikasten kasvulle ovat ainakin teoriassa hyvin optimaaliset.”
”Suhteellisen pienet kalojen lisääntymiseen soveltuvat alueet tuottavatkin todennäköisesti merkittävän osan rannikkomme kalakannoista. Tämä koskee erityisesti haukea ja ahventa, jotka ovat rannikkokalastukselle sosiaalisesti ja taloudellisesti tärkeitä lajeja. Muun muassa näihin seikkoihin pyrimme nyt käynnissä olevien tutkimusten avulla saamaan hieman lisävalaistusta.”
”Mielenkiintoista on myös nähdä, kuinka kalalaskuri toimii tässä tapauksessa. Käytössämme oleva laite on ensisijaisesti suunniteltu lohikalojen liikkeiden seuraamiseen kalateissä eikä sitä tiettävästi ole aiemmin käytetty vastaavankaltaisessa koeasetelmassa, pienemmille kalalajeille ja -yksilöille. Uutta tietoa on myös siis siinä suhteessa mahdollisesti tarjolla.”
Termejä
– Fladat ovat maankohoamisen myötä merestä irti kuroutuneita lampia, jotka ovat kapean uoman kautta yhteydessä mereen. Merivesi nousee ajoittain fladaan
– Kluuvijärvi on seuraava vaihe fladasta. Kluuvijärven vesi laskee mereen puron kautta. Merivesi voi nousta kluuvijärveen ainoastaan hyvin korkean veden aikaan tai kovan myrskyn yhteydessä.
Lisätietoja
Kvarken Flada-hanke Luken sivuilla:
Mermalli II-hanke Luken sivuilla:
Teksti ja kuvat: Juha Ojaharju
