Raippaluoto – monipuolista kalastusta keskellä Merenkurkkua

Hauenkalastajan kannattaa vieheenvalinnassa muistaa, että Raippaluodon vedet ovat pääosin matalia.

Raippaluoto tunnetaan etenkin erinomaisena pilkkipaikkana. Alueella on kuitenkin tarjolla myös monenlaisia muita houkuttelevia kalastusmahdollisuuksia. Etenkin hauen ja ahvenen heittokalastus on suosittua. Silakan litkaajat puolestaan kerääntyvät joukoittain Raippaluodon sillalle.

Raippaluoto sijaitsee Merenkurkussa Pohjanlahden kapeimmassa kohdassa. Se on maamme merialueiden neljänneksi suurin saari. Raippaluoto koostuu kahdesta suuresta saaresta (Raippaluoto ja Björkö), sekä lukuisasta määrästä pienempiä saaria. Saarten lisäksi alueella on paljon karikoita, joita maankohoamisen myötä ilmestyy jatkuvasti lisää.

Kiviä ja karikoita on Raippaluodossa siis paljon. Niiden myötä alueelta löytyy kaloille runsaasti sopivaa elinympäristöä. Veneellä liikkujan on syytä olla jatkuvasti varuillaan, etenkin väylän ulkopuolella liikkuessaan, sillä kiviä voi olla missä tahansa ja kalapäivä voi terävään kiveen törmätessä loppua lyhyeen.

Oman erityispiirteensä alueen kalastukselle tuovat ajoittaiset kovat virtaamat. Raippaluodon sijainti Merenkurkun kapeimmassa kohdassa tarkoittaa, että kun merivesi nousee tai laskee Pohjanlahdessa, liikkuu Raippaluodon läpi ja sen ohi hyvin runsaasti vettä. Saarien välisissä kapeikoissa, salmissa ja siltojen alla voivat virtaamat olla tällöin todella kovia. Kalastajan kannattaa käyttää tämä hyödykseen, sillä kalat yleensä aktivoituvat, kun virtaus on vuolasta.

Veneellä liikkuessa tulee muistaa, että kiviä on lähes joka puolella.

Kolme aluetyyppiä

Raippaluodon vedet voi jakaa karkeasti kolmeen erilaiseen tyyppiin: ulkoreunat, sisäselät ja lahdet. Ulkoreunoilla vedet ovat tyypillisesti hyvin karikkoiset, mutta hieman syvempiäkin alueita löytyy.

Tosin syvä on suhteellinen käsitys, sillä Raippaluodossa syvä vesi tarkoittaa noin viittä metriä. Läheltä rantaa ei näin syvää yleensä löydy, vaan keskimääräinen veden syvyys on välillä nollasta kolmeen metriä.

Myös sisäselät ovat paikoin hyvin kivikkoisia, mutta onneksi paikoin on hieman tasaisempaa. Etenkin pilkkijöiden suosima Revöfjärden on suurelta osin hyvin tasainen, vaikka sieltäkin toki karikoita löytyy.

Revöfjärden on alueen suurin sisäselkä ja se sijaitsee keskellä Raippaluotoa. Revöfjärdeniltä, kuten muiltakaan Raippaluodon sisäseliltä, ei löydy merikartoissa syvyyskäyriä. Revöfjärdenin syvin alue on noin seitsemän metriä ja keskimäärin vettä on selällä kolmesta viiteen metriä.

Lahtia ja fladoja löytyy paljon eri puolilla Raippaluotoa. Syvimmissä lahdissa on kalaa ympäri vuoden, kun taas pienet lahdet ja etenkin fladat ovat talvella usein kalattomia. Kevään lähestyessä sulamisvedet tuovat pikkulahtiin ja fladoihin happea ja kevätkutuiset kalat suuntavat niihin kudulle virtaavan veden houkuttamina.

Kevätkutuiset kalat käyttäytyvät alueella vaelluskalojen tapaa viettäen kesän, syksyn ja ison osan talvea merellä ja sisäselillä ravintoa tankaten ja suuntaavat lopputalvesta lahtiin ja fladoihin kutemaan. Kudun jälkeen emokalat palaavat taas syvempiin vesiin ravinnonhakuun.

Ahven löytyy kaikkialta

Ahventa löytyy Raippaluodosta lähes kaikkialta. Silta-aukot ja niiden läheiset alueet ovat avovesiaikaan ja etenkin kesällä hyviä paikkoja. Ahvenet viihtyvät kesällä myös venesatamissa, joita Raippaluodosta löytyy useita.

Veneellä kalastava löytää ahvenia varmimmin salmipaikoista ja muista kapeikoista sekä niiden lähellä sijaitsevien karikoiden rinteistä. Talvella kannattaa haravoida esimerkiksi lahtien suualueita ja edustoja sekä sisäselkien rinnealueita. Kevättä kohden mentäessä ahvenet siirtyvät lähemmäksi rantaa kohti kutupaikkojaan.

Syönnillään olevat ahvenet iskevät ahnaasti vaappuun.

Edellytykset hauen kalastukseen hyvät

Raippaluodossa on tunnetusti hyvät ahvenpaikat, mutta edellytykset hauenkalastukseen ovat siellä vähintään yhtä hyvät. Kuten ahvenia, niin myös haukia löytyy lähes joka puolelta Raippaluotoa, usein samoilta paikoilta kuin ahvenia.

Saaristomerellä hauet ovat usein ruovikossa, mutta Raippaluodossa on matalaa ja ruovikoissa on pääsääntöisesti liian matalaa hauelle. Täällä hauet löytyvät usein karikoilta ja niitä riittää. Pinnalle näkyvät karikot jatkuvat usein pitkälle pinnan alla. Nämä pinnanalaiset kivikot ovat usein vähintään yhtä hyviä haukipaikkoja kuin pinnalle näkyvät karikot.

Kudun jälkeen haukia tavoittaa kutupaikkojen edustalta, josta ne kesän mittaan suuntaavat ulommas merelle ja sisäselille.

Raippaluodossa on erinomaiset mahdollisuudet kalastaa ja saada haukea.

Säyneet usein sivusaaliina

Kuten ahventa ja haukeakin, myös säynettä on Raippaluodossa paljon. Säyneitä saadaan monasti ahvenen ja hauenkalastuksen sivuosumana. Antoisinta on kuitenkin kalastaa säynettä niin, että se on kohdelajina ja välineet ovat sen mukaiset.

Hyvää aluetta säyneen kalastukseen löytyy esimerkiksi Raippaluodon kaakkoisosista, Vallgrundin eteläkärjen ja Raippaluodon sillan väliseltä vesialueelta. Ne viihtyvät usein suojaisissa lahdissa ja niiden edustoilla.

Loppukesällä saattaa päästä näkemään, kun säyneet saalistavat suurissa parvissa käyden välillä pinnassa kääntymässä. Säyneet voivat kasvaa suuriksi, jopa yli kolmekiloisiksi, mutta tavallisin saaliskoko Raippaluodossa on kahden kilon luokkaa.

Raippaluodossa on runsaasti isokokoista säynettä.

Silakkaa sillalta

Raippaluotoon johtava silta on suosittu paikka litkata silakkaa ja saaliit ovat usein runsaita. Litkauksessa on kaksi sesonkia, joista ensimmäinen ajoittuu touko-kesäkuulle ja toinen syys-lokakuulle. Sillan alla käy ajoittain kova virta, joten kannattaa varata riittävästi painoja mukaan.

Litkaus on sallittua vain sillan pohjoispuoleisella reunalla, jossa kulkee kevyen liikenteen väylä. Litkatessa on hyvä muistaa varoa kevyenliikenteen väylällä kulkevia pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Sillan keskikohdan alla kulkevalta veneväylällä silakoita ei saa litkata.

Siikaa saadaan parhaiten pilkillä

Raippaluotoa ympäröivissä vesissä on runsaasti siikaa. Alueen siianongintapaikat ovat kuitenkin pitkälti kartoittamatta. Hajanaisia tietoja onkimalla saaduista siioista kantautuu silti aika ajoin. On selvää, että Raippaluodosta voi keväisin saada pohjaonkimalla hyviä siikasaaliita, kun vain oikea paikka löytyy.

Pilkkimällä sen sijaan saadaan runsaitakin siikasaaliita ja joukossa on myös isoja yksilöitä. Keväällä siian pilkkijän kannattaa suunnata Björkön saarelle, jonka kärjessä sijaitsee Svedjehamnin satama. Svedjehamnin edustalla sijaitsevien De Geer -moreeniharjanteiden välistä on hyvät mahdollisuudet saada useitakin siikoja päivän aikana siiman päähän.

Toinen suosittu siianpilkintäalue näkyy heti vasemmalla, kun tullaan sillan yli Raippaluotoon. Hyvää aluetta on parin-kolmen kilometrin verran lounaaseen. Täällä kannattaa liikkua erittäin varovasti, sillä virtaukset ovat usein kovia ja jään paksuus vaihtelee paikoittain hyvin suuresti.

Raippaluoto tunnetaan hyvänä pilkkipaikkana, eikä suotta. Saaliina on usein komeita ahvenia.

Taimenta heittäen ja uistelemalla

Taimenta kalastetaan ja saadaan Raippaluodosta pääasiassa heittokalastamalla ja vetouistelemalla, mutta jonkin verran myös perholla. Suurin osa alueen taimenista on peräisin istutuksista, sillä lähimmät kutupaikat Suomen puolella Pohjanlahtea ovat noin sadan kilometrin päässä.

Keväällä taimenta kannattaa tavoitella etelään päin avautuvista lahdista Raippaluodon ulkoreunoilta. Tällaisista paikoista löytyy usein hieman muuta aluetta lämpimämpää vettä. Syksyllä taimenia kalastetaan perinteiseen tyyliin rannalta tyrskykalastamalla sekä veneestä. Kokeilemisen arvoista aluetta löytyy muun muassa Björkön saaren pohjois- ja koillisosien vesistä.

Vetouistelu on melko suosittua syksyisin. Hyviä alueita on esimerkiksi Raippaluodon sillan molemmin puolin.

Tärkeät kutupaikat

Raippaluodossa on paljon pieniä lahtia ja lampia, jotka ovat erittäin tärkeitä kutupaikkoja monille alueen kalalajeille. Nämä fladat ja kluuvijärvet tuottavat suurimman osan alueen ahvenista, hauista ja muista keväällä kutevista kaloista.

Niiden suuri merkitys kalanpoikasten tuottajina on kunnolla selvinnyt vasta aivan viime vuosina tehtyjen tutkimusten ansiosta. Ilman hyvin toimivia fladoja ja kluuvijärviä Raippaluodon vesien kalakannat olisivat vain murto-osa nykyisistä.

Raippaluodossa on paljon pieniä lampia, joihin kalat nousevat kutemaan mereen laskevaa puroa pitkin.

Unescon luonnonperintökohde

Suurin osa Raippaluodosta kuuluu Merenkurkun luonnonperintöalueeseen. Se on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa.

Perusteena alueen hyväksymiselle Unescon listalle olivat Merenkurkun geologiset erityispiirteet, eli maankohoaminen ja pyykkilautaa muistuttavat De Geer -moreeniharjanteet, joita etenkin Raippaluodossa on paljon. Merenkurkun luonnonperintökohde muodostettiin vuonna 2006.

Raippaluoto kuuluu SVK:n Laatuapajiin. Löydät sen kalapaikkasivulta:

Teksti ja kuvat: Juha Ojaharju

Luonnonperintöalueesta kertova kyltti Raippaluotoon johtavalla tiellä. Taustalla häämöttää Raippaluodon silta.