Tavoitteena kestävät kalakannat ja hyvä saalisvarmuus Tuomiojärvellä

Tuomiojärvi tarjoaa jokaiselle jotakin. Säännöllisten kirjolohi-istutusten lisäksi pyritään kestävän kalastuksen ehdoilla tehtävällä kalastuksensäätelyllä tasapainottamaan luontaisesti lisääntyvien petokalalajien elinvoimaisuus ja kalastus. Vastuuta on jätetty myös kalastajille, sillä hauelle ja kuhalle on säädetty ylämittasuositukset. Suurten petokalojen olemassaolo nähdään edellytyksenä tasapainoiselle ja kalastajia kiinnostavalle kalastolle, ei uhkana kirjolohenkalastukselle.

Jyväskylän keskustan kupeessa sijaitseva kolmensadan hehtaarin Tuomiojärvi on Jyväskylän kaupungin hallinnoima erityiskalastuskohde. Kalastus on pyhitetty aktiivikalastajille, sillä pyydyskalastusmuodoista vain katiskan käyttö on sallittua.

Tärkein saalislaji on kirjolohi, jota istutetaan säännöllisesti avovesiaikaan. Tavallisena istuta ja ongi -kohteena Tuomiojärveä ei voi pitää, sillä järven suurehkosta koosta ja maltillisista istutusmääristä (5,3 kg/ ha/ vuosi) johtuen täytyy saaliin eteen nähdä vaivaa. Monen kalastajan mielenkiinnon kohteena ovat nykyään myös järven vahvistuneet ahven-, hauki- ja kuhakannat.

Lähellä kaupunkia, kaukana arjen kiireistä

Tuomiojärvi on suosittu lähikalastuskohde, sillä valtaosa kalastajista on jyväskyläläisiä. Viehekalastusluvan ostaneita oli reilu kaksisataa henkilöä viime vuonna. Kalastusta harrastetaan aktiivisesti, sillä kalastuskyselyiden perusteella vapakalastusvuorokausia kertyy vuosittain peräti 4000–5000.

Kausiluvat ovat huomattavasti vuorokausilupia suositumpia ja useimmilla on myös vene järven rannalla. Vuokrattavista venepaikoista vastaa Jyväskylän kaupungin satamapalvelut. Tuomiojärvestä on myös kapea veneyhteys viereiseen Palokkajärveen lyhyttä Löylyjokea pitkin. Tarkempia tietoja järven kalastajille tarpeellisista palveluista löytyy SVK:n nettisivujen Laatuapajat-osiosta.

Kaupungin läheisyys näkyy tiheänä rantarakentamisena järven itärannalla ja varsinkin pohjoispäässä. Lisäksi järvellä on suosittuja uimarantoja, joiden läheisyydessä tulee kalastusta välttää. Tilaa ja rannaltakalastuspaikkojakin riittää, joten eri käyttäjäryhmät mahtuvat sopuisasti järvelle virkistäytymään.

Voimassa oleva polttomoottorikielto osaltaan takaa sen, että yleistunnelma on seesteinen. Myöskään viereiseltä Nelostieltä ei sanottavasti kantaudu melua järvelle. Varsinkin kesäaamuina kalastaessa voi kokea lähes erämaista tunnelmaa, kun ympäröivä kaupunki vielä nukkuu.

Tuomio14
Tuomiojärven kuhan kalastuksensäätelyyn liittyvän merkintätutkimuksen onnenkantamoinen.

Tavoitelluimmat saalislajit

Tuomiojärven kalastus keskittyi viime vuosikymmeninä säännöllisten kirjolohi- ja satunnaisempien taimen- ja siikaistutusten varaan. Nykyisin istutetaan vain kirjolohta. Kalamiesten tarinat kertovat aiemmin yleisistä suurista, jopa kymppikiloisista hauista, jotka pyydettiin sittemmin vähiin.
Järvellä pitkän ikänsä kalastaneiden konkareiden mukaan myös kuha kuului aikoinaan saalislajistoon, mutta se katosi kylmien vuosikymmenten aikana. Kuhaistutuksia kokeiltiin vuosina 1994–1995, ja lämpimämpien kesien myötä on järveen jälleen muodostunut kuhakanta. Istutuksia ei ole enää tehty, vaan lisääntyminen on luonnonkudun varassa. Lämpöisistä vuosista ovat hyötyneet myös ahvenet sekä uudelleen voimistunut haukikanta.

Kirjolohen ohella nykyisin yhä useamman kalastajan tavoitteena ovat järven petokalat. Siksi kirjolohi-istutuksilla on merkittävä rooli myös kalastuspaineen jakajana. Mitä useampia kiinnostavia kalalajeja vesistössä ui, sitä useammalle kalastajalle on yhtäaikaisesti mahdollista taata hyvä saalisvarmuus.

Kestävää kalastuksensäätelyä

Tuomiojärven tulevaisuus näytti muutama vuosi sitten epävarmalta, sillä kalastajamäärät olivat koko ajan hitaassa laskussa. Lupatulojen väheneminen ja istutuskalojen kilohinnan kasvu tarkoitti istutusmäärien pienenemistä. Noidankehä oli valmis.
Kuhakannan vahvistuminen löi alkutahdit järven kalastuksen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Lähtötilanteen selvittämiseksi tehtiin kattava kalastuskysely järvellä vuonna 2010 kalastaneille. Samalla kysyttiin mielipiteitä erilaisista kalastuksensäätelykeinoista, joilla kalakantoja voitaisiin vahvistaa ja saaliita parantaa.

Kalastajista peräti seitsemänkymmentä prosenttia vastasi kyselyyn ja mielipiteet kalastuksen kehittämiseksi olivat keskimäärin erittäin positiivisia. Tuloksista rohkaistuneena päätettiin kalastussääntöjä muokata kalastuskaudelle 2012. Tavoitteeksi asetettiin ekologisesti kestävä kalastuksensäätely, joka luo puitteet laadukkaalle virkistyskalastukselle.

Kuhankalastus koki suurimmat muutokset. Saaliskiintiöksi asetettiin kaksi kalaa päivässä ja alamitta nostettiin suoraan 45 senttiin. Lisäksi asetettiin suositusylämitaksi 65 senttiä suurten emokalojen säilyttämiseksi. Samoin perustein asetettiin hauelle suositukseksi 90 sentin ylämitta. Lisäksi kirjolohen päiväkiintiö pudotettiin kolmesta kahteen. Vastaavasti kaupunki lupasi istuttaa kirjolohia jatkossa enemmän, useammin ja isompina. Istutuksia pyrittiin tekemään neljässä erässä ja kalojen keskikoko pitämään reilussa kilossa, bonusyksilöitä unohtamatta.

Tuomio3
Tuomiojärven hauet tankkaavat syksyn tullen ahnaasti.

Kausi käyntiin toukokuussa

Tuomiojärven viehekalastuskausi alkaa toukokuussa, yleensä toisena tai kolmantena lauantaina. Varsinkin takavuosina oli ilmassa kansanjuhlan tuntua, kun kymmenet venekunnat ja rantakalastajat odottivat kellon viisareiden kääntyvään puolenpäivän kohdalle. Nykyisin startti on maltillisempi, mutta kuitenkin odotettu.

Viileän veden aikaan kirjolohet suosivat matalia rantavesiä. Silloin rannalta tapahtuva kalastus, varsinkin tahnalla, on verrattain suosittua. Myös verkkaisesti soutaen tai sähkömoottorilla etenevät uistelijat vetävät kalastusluvan sallimalla kahdella vavalla vieheitään rantojen suuntaisesti. Tunnelma on sopuinen ja seesteinen, mutta sähköistyy sopivasti tärpin tullen.

Hauki on kudun jälkeen nälkäinen ja kärkkyy matalahkossa vedessä vatsan täytettä. Aiempina vuosina parissa kirjolohi-istutuserässä oli jopa alle puolikiloisia kaloja. Hauet niistä kiittivät, mutta kalastajat eivät. Virheistä on opittu ja kalojen istutuskokoa suurennettu, jolloin haukien aiheuttama hävikki on huomattavasti pienempi. Kalastajille tämä antaa tarvittavaa uskoa tarjota suurikokoisia 20–30 -senttisiä vieheitä närkästyneille hauille. Keskisuomalaiset hauet eivät sellaisia ole vielä kyllästymiseen asti nähneet.

Kesäpyynti

Humuspitoinen Tuomiojärven vesi lämpenee nopeasti kesän saapuessa. Silloin kirjolohet painuvat syvempiin vesiin ja rannalta kalastaneet ottavat veneet alleen. Aamun tunnit ovat punalihaista saalista mielivän kulta-aikaa. Osa vannoo edelleen pienen vaapun, osa puolestaan väliveteen lasketun tahnapallon voimaan.

Oikean kalastussyvyyden selvittämiseen voi käyttää kaikuluotainta, kirjolohia nimittäin osuu kaiun keilaan säännöllisesti. Onpa näytöltä tullut todistettua jopa veneen alla olleen kirjolohen tärppiä tahnapalluraan, jota seurasi komeiden hyppyjen sarja ennen harmittavaa karkuutusta.

Vaikka kuhia Tuomiojärvessä yleisesti onkin, ei niiden saaliiksi saaminen ole itsestään selvää. Kuhat tapaavat viettää kesäpäivinä siestaa pohjan läheisyydessä, josta osaava jigikalastaja voi niitä huiputtaa iskuun. Alkuillasta kuhat hylkäävät pohjan ja siirtyvät hiljalleen väliveteen, jolloin jigit on aika vaihtaa vaappuihin. Pimeän saapuessa kuhat saattavat löytyä hyvinkin läheltä veden pintaa, rantamatalia unohtamatta.

Ahvenet ovat ottaneet lämpimistä kesistä ja Tuomiojärven särkikalakannoista ilon irti. Vetouistelun yhteydessä ovat fileekoon ahvenet nykyisin yleisiä ja miellyttäviä sivusaaliita. Ahvenia tarkoituksella etsivä löytää ne yleensä alle viiden metrin vedestä. Silmät ja korvat kannattaa pitää auki, sillä lokkien huudoillaan ilmaisemia äkillisiä pinta-ajoja ei kannata hukata.

Tuomio2
Suuret hauet pitävät kalaston rakennetta tasapainossa ja kalastajien toiveet korkealla.

Syksyn huippusesonki

Vesien jälleen viiletessä, hakeutuvat kirjolohet takaisin matalampaan veteen ja lähemmäs rantoja. Tällöin alkaa rantakalastajan toinen sesonkiaika. Keväiseen tapaan kalat ilmoittavat olinpaikkansa usein pintakäynneillään. Näitä kaloja kalastettiin ja saatiinkin aiemmin yleisesti perhokalastamalla, mutta nykyisin sitä näkee kokeiltavan harmillisen vähän. Nykyisillä istutusmäärillä saalisvarmuus pysyy kohtuullisena ainakin lokakuun alkupuolelle saakka.

Ahvenet ja kuhat kerääntyvät tiiviimpiin parviin, ja oleskelevat varsin matalassa, toisinaan vain 3–6 metrin syvyydessä. Päivän sattuessa kohdilleen, voi jigikalastaja törmätä koko kauden parhaaseen syöntiin. Kuhan päiväkiintiö turvaa saaliiden riittämistä kaikille, mutta samaa malttia on suositeltavaa käyttää ahventenkin kohdalla. Onkin ollut mukava kuulla kalastajien vapauttaneen omaehtoisesti myös saamiaan suurimpia körmyniskoja.

Syys-lokakuu on myös otollista hauenkalastuksen aikaa. Kookkaita, suositusylämittaa lähenteleviä haukia kannattaa kalastaa suurilla vaapuilla ja jigeillä monttujen reunoilta särkikalaparvien luota. Onpa järvestä todistettavasti saatu ja vapautettu muutama metrikalakin lähivuosina.


Tuomio12
Keväällä kirjolohta mielivän kannattaa pysytellä rantojen läheisyydessä.

Kalastajat ovat tyytyväisiä sääntömuutoksiin

Tuomiojärvellä vuonna 2013 kalastaneille tehtiin uusi kalastuskysely, jolla selvitettiin kalastajien mielipiteitä sääntömuutoksiin. Kalastajat näyttivät olevan vahvasti uusien sääntöjen kannalla, sillä yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuhan alamitan tulee olla vähintään 45 senttiä. Huomioitavaa on, että aiemmassa kyselyssä vain noin puolet vastaajista kannatti silloisen 37 sentin alamitan nostoa.

Lähes 90 prosenttia kannatti kahden kuhan päiväkiintiötä. Noin 60 prosenttia kannatti kuhan ylämittaa suosituksena tai sitovana. Hauen ylämitta sai vähemmän kannatusta, sen puolella oli noin 45 prosenttia vastaajista. Kolmesta kahteen pudotettua kirjolohen päiväkiintiötä kannatti peräti 75 prosenttia kalastajista.

Tuomiojärven tapauksessa oikea resepti kalastuksen kehittämiseen näyttää olleen sopivan rohkeat sääntömuutokset yhdistettynä kalastajien mielipiteiden selvittämiseen ja niiden huomioon ottamiseen. Pitkään vallalla ollut kalastajamäärien väheneminen on saatu pysäytettyä ja käännytettyä uuteen nousuun. Tuomiojärven kalastusta pyritään jatkossakin parantamaan esimerkiksi uusimmassa kyselyssä esiinnousseita luvanmyyntiä, valvontaa ja ajantasaista säätelyä kehittämällä. Ehkä Tuomiojärven mallista kannattaisi ottaa mallia muillakin järvillä, sillä lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kaipasi vastaavia kohteita Suomeen enemmän.

Tuomio10
Taustalla siintää Matti Nykäsen mäki, mutta Tuomiojärven länsiranta on enimmäkseen säästynyt rantarakentamiselta.

Esimerkillinen kalastuskohde

Nykyisillä kalastusjärjestelyillä on tarkoitus:

  • Luoda kiinnostava virkistyskalastuskohde
  • Tarjota elämyksiä ja hyvä saalisvarmuus
  • Saada tyytyväisiä ja sitoutuneita kalastajia
  • Turvata kuhan luontainen lisääntyminen
  • Ylläpitää vahva petokalatiheys (ei hoitokalastustarvetta)
  • Nähdä hauki järven avainlajina, ei uhkana kirjolohi-istutuksille

Tuomiojärvi pähkinänkuoressa:

  • Erityiskalastuskohde, Jyväskylän kaupunki myy vrk- ja kausilupia
  • Kauden aloitus, luvanmyynti ja hinnat: www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistyskalastus
  • Päiväkiintiöt: kirjolohi 2 kpl, kuha 2 kpl
  • Alamitat: kuha 45 cm (muut lakisääteisesti)
  • Ylämittasuositukset: kuha 65 cm ja hauki 90 cm
  • Muut säännöt ja tietoa merkkikuhista: www.jyvaskyla.fi/liikunta/virkistyskalastus/ohje
  • Polttomoottorin käyttökielto
  • SVK:n Laatuapajat-kohde: www.vapaa-ajankalastaja.fi/laatuapajat

Teksti ja kuvat: Olli Saari