Harjusta, taimenta ja siikaa Finnmarkin sisävesiltä

Kesäyöt ovat oivaa aikaa Finnmarkin villien taimenten tavoittamiseen.

Suomen Käsivarren ja päälaen väliin sijoittuvan Finnmarkin tunturiylängön kalavedet ovat olleet suomalaisten perhokalastajien suosiossa jo vuosikymmenten ajan. Vaikka Finnmark sijaitsee Norjassa, läänin sisävesillä törmää useimmiten juuri suomalaisiin kalamiehiin.

Finnmarkin sisävesien suosio ei ole ihme, sillä alueelta löytyy perhokalastajalle valtava määrä hyviä järviä ja virtavesiä niin tien vierestä kuin kauempaakin.

Suomesta ajaa Finnmarkiin kätevästi vaikkapa Enontekiön kautta. Läänin sisävesiluvat sekä kalastukseen tarvittavan välineiden desinfioinnin todistuksineen saa hankittua esimerkiksi Kautokeinon kylän turisti-infosta.

Finnmarkin tunturiylängöltä löytyy paljon kalaisia järviä ja jokivesiä, vaikka suomalaiset kalastajat ovatkin perinteisesti suunnanneet reissunsa Kautokeinoelvan vesistöön. Finnmarkin tunturiylängön vesistöjen valtasuoni Kautokeinoelva saa alkunsa Suomen rajan tuntumasta Lätäsenon latvojen läheltä. Alkulähteiltään joki lähtee virtaamaan merta kohti läänin läpi muuttuen alaosiltaan legendaariseksi lohijoeksi, Altaelvaksi.

Kautokeinoelvan vesistössä esiintyy kaikkialla taimenta ja siikaa sekä harvakseltaan rautua. Harjusta esiintyy Kautokeinoelvassa ja sen sivujoissa ainoastaan Pikefossenin putouksesta alavirtaan päin. Kautokeinoelvassa on useita kalaisia sivujokia, joista erityisesti Cabardasjohka, Mazejohka ja Lahpojohka ovat suomalaisten kalastajien suosiossa.

Monipuolisia kalavesiä koko läänin alueella

Vaikka Kautokeinoelvan vesistö onkin suosittu ja oivallinen kalapaikka, ympäri Finnmarkia löytyy kymmenittäin kalaisia järviä ja jokia. Näistä useat ovat lisäksi selvästi Kautokeinoelvan vesistöä vähemmän kalastettuja. Kaikkien Finnmarkin kalavesien tutkimiseen ei riitä edes yksi elinikä, joten alueella vierailevan kalastajan kannattaa tehdä hieman etukäteissuunnitelmia kalastettavien vesien sekä tavoitelajien osalta.

Taimenta on lähes kaikissa Finnmarkin läänin vesissä, samoin erityisesti Kautokeinoelvan vesistössä esiintyy erittäin runsaasti siikaa. Alueelta löytyy myös loistavia suurharjusvesiä, joissa puolen metrin ylittävä purjeselkä on normaali saalis.

Suurharjusvesistä mainittakoon Iesjohkan latvat ja lähistöllä sijaitsevat järvet. Raudun perässä pohjoiseen ajavan perhokalastajan kannattaa puolestaan keskittyä korkeammalla sijaitseviin tunturijärviin. Lohikalojen lisäksi Finnmarkin läänin sisävesistä voi tavoittaa kookkaitakin ahvenia ja haukia.

Vaikka Finnmarkin vedet ovat erittäin kalaisia, ensi kertaa sinne reissaavan ei kannata suunnata paikan päälle liian suurin odotuksin. Harjukset ja siiat ovat lähes varmoja saaliita, mutta erityisesti suurempien luonnontaimenten kalastus vaatii monesti paikkakohtaista kokemusta sekä sitä kuuluisaa kalamiehen tuuria. Myös Jäämereltä puhaltava kylmä pohjoistuuli sateineen ja nopea jokien vedenpinnan nousu voivat tehdä ajoittain kalastuksesta haastavaa.

Kautokeinoelva koostuu suurista suvantojärvistä, jotka välillä kuristuvat virtapaikoiksi.

Monipuolisia sidoksia perhorasiaan

Alkukesästä heinäkuun puoliväliin asti Finnmarkin vesien hyönteisfaunan tärkeimpiä jäljiteltäviä kohteita ovat erilaiset päivänkorennot. Olen ollut joskus heinäkuun alussa tilanteessa, jossa pohjoistuuli vihmoo, räntää sataa ja lämpötila on ollut hädin tuskin plussan puolella, mutta massiivisten päivänkorentokuoriutumisten myötä pintaperhokalastus on ollut loistavaa. Päivänkorennon jäljitelmiä onkin syytä varata rasiaan sekä nymfeinä että pintaperhoina.

Parhaat vesiperhoskuoriutumiset alkavat normaalisti heinäkuun jälkipuoliskolla, kun yöt alkavat hieman hämärtää. Pupahätsit jatkuvat pitkälle elokuulle asti.

Yöllisten vesiperhosten pupien massakuoriutumisten aikaan kaloja saattaa mellastaa jatkuvasti pinnassa kuoriutuvien pupien perässä, mutta niiden koukuttaminen voi olla haastavaa. Tällöin kannattaa kokeilla pinnassa viistätettyä foamista tehtyä vihreää Surffipupaa. Myös erilaiset larvat ja kuulapupat toimivat pohjia pitkin uitettuina Finnmarkissakin erinomaisesti läpi kesäkauden.

Streamereilla kalastetaan yleensä lähinnä taimenta, vaikka esimerkiksi Kautokeinoelvan harjuksetkin ovat persoja kalaruualle. Pikkukaloista Finnmarkin sisävesillä taimenten ruokavalion muodostavat lähinnä mudut sekä siian ja harjuksen poikaset.

Perinteinen Spuddler toimii hyvin myös mutujäljitelmänä. Myös jokaisen perhokalastajan rasiasta löytyvää Supertinseliä kannattaa kokeilla erityisesti pikkusiikoja saalistaville Finnmarkin taimenille.

Ottiperhot

Spuddler

Koukku: Pitkävartinen streamerkoukku, koko #2-6
Pyrstö: Orava
Runko: 4/5 osaa keltaoranssihylje tai keinokuitu, 1/5 osa punainen hylje tai keinokuitu
Kierre: Pyöreä kultalanka
Siipi: Alussiipi oravaa, päällyssiipi cree-kukkoa
Pää: Harmaa peura muddler-tyyliin sidottuna

Pietun Pupa

Koukku: Larvakoukku, koko #10-14
Painotus: Yksi kerros lyijylankaa rungon mitalta
Takarunko: Oranssi Harelinen dubbing
Kierre: Chartreuse nylon stretch tai silkkilanka. Sidotaan takarungosta eteenpäin.
Eturunko: Harelinen dubbing värissä Caddis Green
Thorax: Harmaa jänis
Kuula: 3,5 mm volframikuula, väri kulta tai kupari

Laskuvarjohäkiläinen Päikkäri

Koukku: #12-18 pintaperhokoukku
Pyrstö: Harmaa kukko
Runko: Harmaa Fly Rite
Siipi: Valkoinen polypropyleeni
Häkilä: Harmaa kukko laskuvarjohäkiläksi sidottuna

Surffipupa

Koukku: #8-14 suoravartinen uppoperhokoukku
Runko: Sidontalangalla pohjustetun koukun varren ylä- ja alapuolelle pikaliimalla liimatut 2 mm vihreät foamisuikaleet. Ylempi suikale jätetään pidemmäksi läpäksi surffilautamallisesti.
Kierre: 0,16 mm monofiilisiima tai ohut kuparilanka
Tuntosarvet/jalat: Pari ohuita chartreusen värisiä kumijalkoja.

Teksti ja kuvat: Pietari Sipponen