Lohta, harjusta, taimenta ja siikaa – Kalastuskohteena Ruotsin Lainiojoen latvat

Kalastusopas Jesper Larsson esittelee reilun viiden kilon lohta vain tunnin kalastuksen jälkeen Lainiojoen latvoilla. Naaraslohi vapautettiin kuvauksen jälkeen.

Pohjois-Ruotsissa virtaavan Lainiojoen latvavedet ovat pitkään olleet suomalaisten kalastajien suosiossa. Valuma-alueen latvat sijaitsevat kuuluisalla Sandåslandetin eli hiekkaharjujen seudulla, joka kuvaillaan ruotsalaisessa kalastuskirjallisuudessa yhdeksi maan parhaista kalastuskohteista.

Lainiojoki alkaa Tavva- ja Rostojoen yhtymäkohdasta jatkuen alavirtaan. Luonteeltaan latvavedet ovat tunturialueella virtaavia kirkkaita vesiä. Pitkä sivujoki laskee Tornionjokeen noin kaksisataa kilometriä etelämpänä. Yläjuoksu sijaitsee Kiirunan ja alajuoksu Pajalan kunnan alueella. Joki on ensimmäisten kymmenien kilometrien osalta pääsääntöisesti matalaa sorapohjaista virtaa.

Parhaat kalapaikat ovat usein helposti tunnistettavissa olevia joen mutkien ja suvantojen syvempiä kohtia tai sivujokien suualueita. Siiman päähän voi alueelta tavoitella harjusta, taimenta, lohta ja siikaa. Sandåslandet tarjoaa kalastajille myös useita hienoja rautuvesiä, mutta Lainiojoessa rautua ei esiinny.

Tästä Lainiojoki alkaa. Tavva-, Rosto- ja Lainiojoen risteys on kalastajien suosima leiripaikka.
Tästä Lainiojoki alkaa. Tavva-, Rosto- ja Lainiojoen risteys on kalastajien suosima leiripaikka.

Suomalaiset vapakalastajat ovat vaeltaneet alueelle pääsääntöisesti kookkaiden harjuksien ja tietysti taimenten toivossa. Yli kiloisiin harjuksiin on edelleen aika hyvät mahdollisuudet olemassa, vaikka kalastuspaine alueella on ajoittain kova. Kookkaimmat taimenet voivat painaa useampia kiloja, tosin normaalisti kalaretken suurimmat asettuvat kilon molemmin puolin.

Siika ei ole latvoilla erityisen runsas laji, mutta sitä tavataan tietyillä suvantojaksoilla. Lohi on ollut vielä 1990-luvulla näillä korkeuksilla harvinaisempi näky. Tornionjoen vesistön villin lohikannan vahvistumisen myötä lohia nousee nykyisin kohtuullisia määriä latvavesille saakka kutemaan.

Poikastuotantoalueet laajenevat lohimäärän kasvaessa ja jopa yläpuolisesta Tavvajoesta on saatu sähkökalastamalla lohenpoikasia. Vaellusmatkaa Lainiojoen latvojen kutualueille kertyy Itämeren pääaltaan syönnösalueilta noin kaksituhatta kilometriä, josta jokimatkaakin Tornionjoen suulta yli neljäsataa kilometriä.

Kalastusalue kuuluu Kiirunan kunnan yhteislupaan

Lainiojoen yläosan valtion vedet kuuluvat Kiirunan kunnan alueen kalastusluvan piiriin, jota hallinnoi Norrbottenin lääninhallitus. Laajan yhteisluvan kalastussäännöt koskevat sellaisenaan joen yläosaa pois lukien lohen- ja taimenenkalastus, joita säädellään erityismääräyksin. Sallitut kalastusmuodot ovat perhokalastus ja uistinkalastus. Luonnollisen syötin käyttö on kielletty.
Perussääntönä Kiirunan kalastusluvalla saa ottaa saaliiksi yhteensä viisi taimenta tai harjusta kalastajaa kohden päivässä. Yleiset alamitat ovat taimenella ja harjuksella 35 senttiä. Lohen alamitta on 50 senttiä.

Lainiojoen valtionvesien erityismääräyksissä taimenia saa ottaa saaliiksi vain yhden päivässä ja sen tulee olla mitaltaan 35-45 sentin pituinen. Tätä pienemmät tai suuremmat taimenet on vapautettava kunnosta riippumatta. Säädöksellä halutaan turvata taimenten luontainen lisääntyminen ja säästää isot emotaimenet kutukaloiksi.

Joki soveltuu erinomaisesti perholastukseen. Suurin osa vesialueesta on helposti kahlattavaa virtaa.
Joki soveltuu erinomaisesti perholastukseen. Suurin osa vesialueesta on helposti kahlattavaa virtaa.

Lohenkalastukseen tarvitaan erillinen kidusmerkki

Lainiojoen valtion vesien lohikannan suotuisan kehityksen turvaamiseksi kaikki saaliiksi saadut naaraslohet on vapautettava. Koiraslohien kalastusta on rajoitettu saaliskiintiöllä, joka oli tänä vuonna maksimissaan kolme lohta kalastajaa kohden vuodessa.

Lohenkalastukseen alueella tarvitaan Kiirunan kalastusluvan lisäksi pakollinen kidusmerkki, joka tulee aina olla mukana kalastettaessa lohta, myös pyydä ja päästä -kalastuksessa. Saaliiksi otettava lohi on merkittävä kiduskannen ympäri suun kautta lukittavalla kidusmerkillä heti lohen saaliiksi ottamisen yhteydessä. Kidusmerkki on toimintatavaltaan nippusiteen tyyppinen. Jatkaakseen lohenkalastusta tulee kalastajalla olla aina käyttämätön kidusmerkki hallussaan kalastusluvan lisäksi.

Lohenkalastajien tulee ennen kalastuksen aloittamista ostaa henkilökohtaiset kidusmerkit niitä myyvistä pisteistä. Tänä vuonna hinta oli sata kruunua eli vajaa yksitoista euroa merkiltä. Kolmen lohen kausikiintiö ja saaliin merkintäpakko oli ensimmäistä kertaa voimassa kalastuskaudella 2014.

Norrbottenin lääninhallituksen kalastuskonsulentin Dan Blomkvistin mukaan uudet lohenkalastussäännöt ovat saaneet kalastajilta positiivisen vastaanoton.

”Useimmat kalastajat haluavat, että alueen lohikanta pysyy vahvana ja kolmen lohen henkilökohtainen kiintiö on riittävä yhdelle kalastuskaudelle kyseisellä jokialueella.”

Elokuun puolivälin kalaretken runsain saaliskala oli harjus. Yli 45-senttisiä tuli saaliiksi kymmeniä ja kaksi suurinta painoi yli kilon.
Elokuun puolivälin kalaretken runsain saaliskala oli harjus. Yli 45-senttisiä tuli saaliiksi kymmeniä ja kaksi suurinta painoi yli kilon.

Vastuullinen kalastaja huolehtii roskistaan

Kalastajien käyttäytymisestä ja roskaamisesta on tullut paljon palautetta ruotsalaisille viranomaisille lääninhallitukseen. Suomalaisittain ikävää on se, että usein roskaamiseen liittyvissä palautteissa mainitaan suomalaiset kalastajat. Sain mahdollisuuden olla mukana seuraamassa ruotsalaisten viranomaisten ja kalastuksenvalvojien työtä Lainiojoella. Tehtävänä oli kerätä kalastuskauden 2014 jäljiltä roskia jätesäkkeihin jokivarren leiripaikoilta helikopterilla myöhemmin noudettaviksi ja kalastuslupien tarkastaminen.

Parin päivän aikana kertyi jätesäkeittäin leiriroskia kymmenien tulipaikkojen ympäristöistä. Roskaa löytyi törkeän paljon. Paikoin tunturimaastoon jätetyt peltipurkit, muovipussit ja ruokapakkaukset olivat suomenkielisiä ja paikoin ruotsinkielisiä. Löytyi jopa yksi leiri, jossa roskat olivat venäjänkielisiä. Yhdessä leiripaikassa Tavvajoen alaosalla oli selvästi suomalaisten jäljiltä jätetty kaljapurkit ja roskat pitkin leiriä.

Muuta mieleenpainuvaa roskaa kalastuksenvalvojien elokuun lopun keräyksistä Tavva-, Rosto- ja Lainiojoen alueilta olivat: pari Nokian saappaita, pari Tretornin saappaita, kaksi piilotettua kumivenettä ja verkkoja Tavvajoen verkkokieltoalueella. Useiden leiripaikkojen elävistä koivuista oli revitty tuohta sytykkeeksi. Onneksi kalastuslupien osalta ei löytynyt mitään huomautettavaa.

Suurin osa kalastajista käyttäytyy hyvin. Ne, jotka roskaavat, pilaavat suomalaisten maineen ja aiheuttavat toiminnallaan yleistä närkästystä. Vastuulliseen kalastukseen kuuluu myös luontoympäristöstä huolehtiminen, eli kaikki roskat pitää tuoda jätehuoltoon saakka.

”Tällaista tämä roskaaminen on vuodesta toiseen, vaikka roskaamisessa pitäisi jokaisella kalastajalla ja retkeilijällä olla nollatoleranssi. Leiripaikkoja ei saisi myöskään varata tai varustaa omaan käyttöön ”, totesi lääninhallituksen Dan Blomkvist.

Malliesimerkki Tavvajoelta siitä, miltä yhdenkään leiripaikan ei tule näyttää kalastusretken jälkeen. Kuva: Norrbottenin lääninhallituksen kalastuksenvalvonta.
Malliesimerkki Tavvajoelta siitä, miltä yhdenkään leiripaikan ei tule näyttää kalastusretken jälkeen. Kuva: Norrbottenin lääninhallituksen kalastuksenvalvonta.

Tietopaketti Lainionjoen yläosalle valtion vesialueelle viljelysrajan yläpuolella:

– Kiirunan alueen kalastusluvat (Kirunakortet Statens vatten) netistä www.fiskekort.se. Hinnat (2014) 1 vrk 70 SEK, 3 vrk 125 SEK, 7 vrk 220 SEK, vuosilupa 440 SEK, jonka yhteydessä ostettuna samassa osoitteessa asuva perhejäsen vuosilupa 125 SEK. Alle 16-vuotiaat eivät tarvitse lupaa. Lupia voi ostaa myös myyntipisteistä esimerkiksi Blinds kiosk och bensin Övre Sopperossa ja Statoil Karesuandossa.

– Lohenkalastajille kidusmerkkejä myyvät (2014): Kiirunan matkailutoimisto
(turistbyrå) (0980-188 80), Kallax flyg Kurravaarassa (0980-202 50) ja Blinds kiosk och bensin Övre Sopperossa (0981-300 42). Hinta 100 SEK/ kpl. Vuosiluvalla voi lunastaa maksimissaan kolme lohimerkkiä henkeä kohden, 7 vrk luvalla 2 kpl ja 1-3 vrk luvalla 1 kpl. Saalisilmoitus on pakollinen.

– Ruotsissa ei ole erillistä valtion kalastuksenhoitomaksua.

– Rauhoitusajat (2014): Taimen virtavesissä 1.9.-14.10. Harjus 15.5.-15.6. Lohi 1.9.-31.12.
– Lainiojoen latvoille pääsee helpoiten vaeltamalla reilun kymmenen kilometrin matkan lähimmän tien päästä Pulsujärveltä lähtevää mönkijäuraa pitkin. Osa kalastajista kulkee maastopyörillä.

Vaihtoehtoisesti voi käyttää liikkumiseen lentokuljetusta, joka on etäisen sijainnin takia kallista. Mönkijäkuljetukset alueelle eivät ole virallisesti sallittuja. Maastoliikenne on sallittua vain poronhoidon yhteydessä. Lupa-alueen alaosaan pääsee autolla joen ylittävälle sillalle.

– Kalastusopastusta alueella www.jlquiding.com.

– Kalastussäännöt vaihtelevat hieman vuosittain. Ennen kalastusta tulee tarkastaa voimassa olevat säännöt kalastusluvan liitekartasta tai lääninhallituksen kotisivuilta www.lansstyrelsen.se/norrbotten.

– Lainiojoki Övre-Sopperosta alavirtaan kuuluu kokonaan eri kalastuslupa-alueisiin ja kalastussäännöt poikkeavat tässä esitetyistä.

Teksti ja kuvat: Petter Nissén

Lainiojoen erityisalue paksummalla sinisellä. Rasteroitu punainen alue ei kuulu Kiirunan luvan piiriin. Kokonaan punaiset alueet ovat rauhoitettuja kalastukselta. Lähde: Norrbottenin lääninhallituksen kalastuslupakartta.
Lainiojoen erityisalue paksummalla sinisellä. Rasteroitu punainen alue ei kuulu Kiirunan luvan piiriin. Kokonaan punaiset alueet ovat rauhoitettuja kalastukselta. Lähde: Norrbottenin lääninhallituksen kalastuslupakartta.