Suomi kymmenes – Kilpaonginnan MM-kisat Belgiassa isäntien juhlaa

Syyskuussa Belgiassa järjestetyissä miesten kilpaonginnan MM-kisoissa harjoiteltiin välillä sangen sateisessa säässä.

Syyskuussa järjestetyissä miesten kilpaonginnan MM-kisoissa juhli isäntämaa Belgia, joka vei joukkuemestaruuden lisäksi henkilökohtaisen kilpailun kullan ja pronssin. Suomi sijoittui tiukassa kilpailussa kymmenenneksi.

Suomen edustusjoukkueessa onkivat Seppo Pönni, Jouni Lillman, Tero Kankaanpää, Matti Sakkara, Ville Rämä ja Seppo Vähäsarja. Heistä Rämä ja Vähäsarja onkivat kilpailussa vain yhtenä päivänä.

Kapteenistossa ja tukijoukkoina olivat Suomesta kisapaikalle tulleet Mika Kankaanpää, Heidi Pernu, Timo Ylitalo, Petri Hakamäki ja Samppa Ylönen. Korvaamattomana apuna joukkueelle oli lisäksi belgialainen huippuonkija ja kolminkertainen Euroopan mestari Guido Nullens. Hän auttoi joukkuetta taktiikan valinnassa ja toimitti huippulaatuiset syötit sekä mäskit onkijoillemme.

Lahnoista särkien ongintaan

Osa joukkueesta saapui kisapaikalle Charleroihin onkimaan jo muutama päivä ennen harjoitusviikon alkamista. Heidän kokemustensa ja hankkimiensa tietojen perusteella Suomen joukkue aloitti harjoitukset keskittymällä isojen lahnojen ja särkien ongintaan.

Viikon kuluessa alkoi kuitenkin näyttää siltä, etteivät isot lahnat tulisi näyttelemään kisassa suurta roolia. Joukkueen päätaktiikaksi muodostuikin särkien onkiminen 11 metrin ja 13 metrin parttiongella. Koukun kooksi valikoitui 20 ja syötiksi laitettiin 1-3 surviaista.

Erityisen tärkeäksi tulisi kilpailussa nousemaan myös syöttien laatu, sillä houkutteluun käytetyn mäskin ja leamin määrä väheni aivan minimiin, kun kalat söivät harjoitteluviikon aikana itsensä täyteen. Syöttien laadun takaamiseksi joukkue toi omat surviaisensa Suomesta asti. Ne olivat peräisin Kauko Nenoselta.

Tokkoa riesaksi asti

Oman lisänsä kilpailuun toisivat myös mustatäplätokot, jotka hyvin lyhyessä ajassa ovat vallanneet kisavetenä toimineen Canal Bruxelles -kanavan. Tokkoa on kanavassa jopa riesaksi asti ja ajoittain se häiritsi muiden kalojen ongintaa.

Osa joukkueista jopa keskittyi pelkästään tokon onkimiseen lyhyillä teleskooppi- ja parttivavoilla. Aivan kirkkaimmille sijoituksille sillä tavoin ei kuitenkaan ylletty.

Viiden päivän harjoittelun jälkeen joukkueen taktiikka alkoi tuntua kaikille onkijoillemme selkeältä. Pitkin viikkoa tehtyjen vakoilujen perusteella Suomen mahdollisuudet sijoittua olivat selvästikin hyvät.

Tero Kankaanpää haavii särkeä harjoitusviikolla.

Belgia juhli – Suomi kymmenes

Ensimmäinen kilpailupäivä osoitti arviomme oikeaksi, kun Seppo Pönni onki sektorivoiton ja Tero Kankaanpää sijoittui omalla sektorillaan toiseksi. Myös muu Suomen joukkue onki tasaisesti ja sijoituksemme ensimmäisen päivän jälkeen oli kuudes 26 pisteellä. Ensimmäisen kisapäivän jälkeen isäntämaa Belgia oli ylivoimaisessa johdossa, toisena Englanti ja kolmantena Ranska.

Toisen kilpailupäivän arvonnat eivät menneet joukkueemme osalta aivan nappiin. Esimerkiksi edellisen päivän hienosti onkinut Tero joutui sektorille, josta ei saatu ollenkaan särkiä, ja pelkkä tokkojen onkiminen ei riittänyt hyviin pisteisiin.

Päivän parhaaksi suomalaiseksi ylsi Jouni Lillman neljällä pisteellä. Suomen joukkueen lopullinen sijoitus oli kymmenes 72 pisteellä. Belgia vei joukkuemaailmanmestaruuden ja kaksi henkilökohtaista mitalia, kullan ja pronssin.

Teksti ja kuvat: Heidi Pernu

Tulokset

Joukkueet (p): 1) Belgia (18), 2) Englanti (21), 3) Ranska (24,5), 10) Suomi (72).

Henkilökohtaiset (p): 1) Thijs Luc, Belgia (2), 2) Linder Stéphane, Ranska (2), 3) Duquesne Geoffrey, Belgia (2), 27) Seppo Pönni, Suomi (8), 38) Jouni Lillman, Suomi (38), 60) Tero Kankaanpää, Suomi (15), 73) Matti Sakkara, Suomi (17), 182) Ville Rämä, Suomi (28), 191) Seppo Vähäsarja, Suomi (191).

Suomen MM-joukkue taustahenkilöineen. Kuvasta puuttuu Guido Nullens.
Jouni Lillman ja harjoitusviikon saalista.
Tero Kankaanpää onki nämä saaliskalat harjoitusviikolla.
Ville Rämä ja viimeisen harjoituspäivän saalis.