SM-pilkki Kemin merialueella – odotuksissa runsaasti ahvenia

Huhtikuun körmyahvenia SM-pilkin kilpailualueella.

SVK:n suurin kilpailutapahtuma rantautuu Kemiin 6. huhtikuuta. Nyt liikutaan Perämeren kalaisilla ahvenvesillä. Kilpailussa hyväksytäänkin saaliiksi vain ahvenet.

Kaupungin sisäsatama kilpailukeskuksena takaa kilpailijoille hyvät palvelut hotelleineen aivan lähistöllä ja yleisölläkin on hyvät mahdollisuudet seurata tapahtumaa paikan päällä.

Tulevalla kilpailualueella ei olla aiemmin järjestetty SM-pilkkiä, joten tarjolla on myös tutkimattomia vesiä kauempaakin saapuville. Pienempiä kilpailuja ja Lapin piirinmestaruuksia alueella on ratkottu useaan kertaan. Tarjolla onkin hyvin testattu ja ahvenrikas kalapaikka.

Pikkijöitä kilpailualueella Lapin piirin mestaruuskilpailuissa.

Kivikkopohjat ovat hyviä ahvenalueita

Kemin edustan merialueella pilkkiminen ei juuri eroa matalahkoilla karikkoisilla järvillä pilkkimisestä. Koko kilpailualueen syvyys ja rikkonaiset pohjanmuodot sopivat hyvin perinteiseen ahvenenpilkintään. Saaret ja karikot sävyttävät maisemaa.

Kilpailualueen lähtöpäässä veden syvyys on suurella alueella alle kolmen metrin. Siellä suurimmat syvyydet löytyvät veneväyliltä. Muutoin alueen keskisyvyydet ovat kolmen ja viiden metrin välillä, rantojen ja karikoiden matalikkoja lukuun ottamatta.

Etelä- ja itäosaa alueesta rajaa suuri Ajoksen saari, jonka rannat ovat pääosin hiekkarantoja. Ajoksen pitkän hiekkarannan rantaviivan havaitseminen on toisinaan hankalaa ja alueella on pieni riski kairata hiekkapohjaan, jos valppaus herpaantuu. Toisaalta jyrkästi putoavan hiekkapenkan vierestä löytyy usein myös hyviä kalaparvia, joten usein mennään pienellä riskillä penkkaa seuraten.

Kaikki muut saaret, mukaan lukien alueen keskellä oleva noin neljä kilometriä pitkä Selkäsaari, ovat pääosin kivikkorantaisia alueita. Paikalliset pilkkikilpailut on järjestetty pelkästään Selkäsaaren ja Ajoksen välisellä vesialueella. Selkäsaaren merenpuoleinen kisa-alue on vähemmän tunnettua seutua myös paikallisille, mutta testikalastusten perusteella ahventa löytyy siltäkin alueelta hyvin.

Kaikki syvyyskartasta löytyvät matalikot ja karikot, sekä syvyyskäyrien terävät ulokkeet ovat kivikkopohjaisia ahventen suosimia alueita. Huhtikuun alkupuolella rannan lähivesiin vaeltaa myös kauempaa mereltä ahvenparvia kutualueilleen. Tämä tuo kilpailustrategiaan hieman uutta väriä, sillä liikkuvaan suurikokoisten ahventen parveen voi keväällä törmätä myös syvemmillä tasapohjaisilla alueilla ja aivan kaupungin rantojenkin läheisyydessä veneväylillä.

Keväisen harmaan päivän pilkkijöitä pilkkialueen pohjoispäässä lähellä lähtöpaikkaa. Kuva: Risto Iltanen

Perämerellä jää kestää

Kemin edustan lähivedet jäätyvät keskimäärin marras-joulukuun vaihteessa pilkkikuntoon. Jäiden paksuus ylittää usein keskitalvella puoli metriä. Kevät saapuu näin pohjoiseen aika hitaasti ja jäiden lähtö tapahtuu usein toukokuun puolivälin paikkeilla.

Talven lumisinta aikaa jäällä on maaliskuu, jolloin lumipeite alkaa ohentua. Huhtikuun alkupuolella jäällä on normaalisti jo vähemmän lunta ja kova pinta, jota pitkin on hyvä kulkea. Kemin kaupunki on luvannut helpottaa SM-kilpailijoiden liikkumista ajamalla kulku-uria jäälle tampparilla.

Moottorikelkkailu on varsin yleinen harrastus merialueella ja kelkan jälkiä
löytyy jäältä ristiin rastiin ja niiden hyödyntäminen kävelyurina on päivittäistä arkea alueen pilkkijöille. Paikkakunnan asukkaana voisin heittää veikkauksen SM-pilkin ajankohdan tilanteesta jäällä. Veikkaisin, että kovaa jäätä on reilut viisikymmentä senttiä ja päällä ohut tiivis yöpakkasten kovettama lumikerros.

Rannikon vedenlaatu on nykyisin hyvä, vaikka lähialueilla on useita suuriakin puunjalostustehtaita. Tehtaiden purkuvesien puhdistus on tehokasta, eikä niistä ole yleensä mitään häiriötä kilpailualueella. Suuret joet Kemi- ja Tornionjoki tuovat alueelle runsaasti makeaa vettä koko laajalta Lapin alueelta. Siitä johtuen veden väri on hieman humuksen rusehtavaa.

Tämän kauemmaksi ei pääse. Maisemaa takarajalta Kemin kaupunkiin päin.

Tarjolla ahvenia sinteistä suurahveniin

Kilpailijoita kiinnostaa aina ahventen koko ja määrä kisa-alueella. Kemin edustan merialueelta löytyy samoin kuin monista muistakin paikoista monen kokoista ahventa. Pilkkijälle alue on kiinnostava, sillä nyt on oikeasti mahdollisuus saada kunnon kokoista ahventa saaliiksi pikkusinttien lisäksi.

Monin paikoin on runsaasti 30-50-grammaista ahventa ja saaliin sekaan tulee aina jonkin verran hieman isompaa satagrammaista kalaa ja muutamia useamman sadan gramman yksilöitä. Noilla pienemmän koon ahvenilla voi hyvinkin päästä saaliissa jo 7-8 kilon painoon. Veikkaan kuitenkin voittosaaliiden nousevan yli kymmeneen kiloon ja suurimmista saalispusseista löytynee 150-300 gramman ahventa.

Yksittäisiä suurahveniakin alueelta saadaan ja lähes tai yli kiloisetkaan eivät ole aivan mahdottomuus. Pienemmissä pilkkikilpailuissa suurimmat ahvensaaliit ovat olleet parhaimmillaan lähellä pariakymmentä kiloakin.

Kilpailijoita saapumassa punnnitukseen kalapusseineen. Kuva: Mika Jaako

Tapsipilkki on suosituin väline

Omat ja monen muunkin suosikit pilkkien väreissä alueella ovat kupari-hopea ja kokohopea. Muillakin metalliväreillä saadaan kyllä saalista ja suosikit vaihtelevat pilkkimiehen mukaan. Pilkin koko saa olla hyvällä syönnillä ihan reilu 6-10 senttiä. Huonolla syönnillä pilkin kokoa kannattaa pienentää 4-6 senttiin tai kokeilla pelkällä morrilla.

Isoille ahvenille tuntuu kelpaavan parhaiten reilusti sivulle liukuvat pilkkimallit. Parven ollessa alla, pitää kuitenkin siimasta hieman jarrutella, jotta pilkki laskeutuu nopeasti suoraan alas reiältä. Varsin yleinen viritys on nykyään liukupilkki ja sen alla 10-15 sentin tapsissa morri.

Pelkän värikoukun käyttäjiä alueella näkee harvoin, mutta omien kokemusten mukaan nimenomaan keväällä valon lisääntyessä jään alla olen toisinaan onnistunut saamaan oikein suursaaliitakin pikkupilkillä ja värikoukulla.

Ahvenen pilkinnässä morrien väritykset ovat välillä oikein rakettitiedettä. Faktaa onkin, että värillä on todella paljon merkitystä saaliiseen varsinkin huonolla syönnillä. Hyvällä syönnillä värillä ei ole juurikaan väliä. Oikea väri selviää vain testaamalla. Omat suosikkini ovat fluorioranssi, sinikromi-keltainen-punainen, papukaija eli vihreä-keltainen-punainen ja violetti-oranssi-keltainen. Huonolla syönnillä ja pelkällä morrilla pilkkiessä käytän usein hopeaa hillityllä väritipalla.

Syötiksi suosittelen huonolla syönnillä kärpäsentoukkaa surviaisentoukilla nokitettuna. Hyvällä syönnillä riittää pelkkä kärpäsentoukka, siis tietysti kerrallaan useampi toukka koukkuun. Toukan perusvärinä toimii punainen tai oranssi hyvin. Niille isoimmille ahvenille kannattaa toisinaan tarjota myös oikeita kastematoja.

Mukaan SM-pilkkiin

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet SM-pilkkiin löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi => Kilpailut => SM-kutsut => SM-pilkki 2019. SM-pilkin säännöt löytyvät samasta paikasta.

Sarjoja on useita nuorista veteraaneihin. Henkilökohtaisissa sarjoissa SM-pilkki on avoin kaikille kalastuksen harrastajille, eli ei edellytä SVK:n jäsenyyttä. Joukkuekilpailu on vain jäsenseuroille.

Ennakkoon ilmoittautuneille lähetään kilpailumateriaalit etukäteen postissa seuroittain. SM-pilkkiin osallistuvilta on pilkkiminen kilpailualueella kielletty 14 vuorokautta ennen kilpailua. Facebookista järjestäjän sivut löytyvät tästä

Kilpailualueeseen voi tutustua etukäteen vaikka SM-esipilkissä 2. maaliskuuta, tosin hieman talvisemmissa olosuhteissa. Esikilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu vain paikanpäällä.

SM-pilkin 2019 järjestävät yhteistyössä Lapin Vapaa-ajankalastajat ry ja paikalliset seurat Keminseudun Urheilukalastajat, Veitsiluodon Kalamiehet, Meri-Lapin Urheilukalastajat, Hiilimön Erästäjät ja Länsi-Pohjan Perhokalastajat.

Teksti ja kuvat: Petter Nissén