SM-kilpaongen saaliskalat Kyrönjoella pääosin lahnoja, särkiä ja salakoita – myös suurkalakoon säyneitä ja särkiä tuotiin puntarille

Kilpaonginnan SM-mitaleista kisailtiin Kyrönjoen varrella 9.-10. heinäkuuta. Kuvassa kilpaonkijan välineistöä.

Teksti ja kuvat: Heidi Pernu

Kilpaonginnan SM-mitaleista kisailtiin 9.-10.7. Kyrönjoen varrella Seinäjoella. Kisa-areena on monelle tuttu, sillä tämä oli jo kolmas kerta, kun Seinäjoen Seudun Onkijat ry. järjesti kisan tässä paikassa. Lisäksi alue on toiminut myös usein kilpaonginnan maajoukkuekarsintojen kisapaikkana.

Kaksipäiväiseen kisaan oli saapunut yhteensä 63 kilpaonginnan harrastajaa, ja osallistujat jakautuivat neljään sarjaan seuraavasti: nuoret 2 osallistujaa, naiset 10 osallistujaa, miehet 37 osallistujaa ja miesveteraanit 14 osallistujaa. Lisäksi yhdeksän viisihenkistä seurajoukkuetta otti mittaa toisistaan.

Kilpailuun kansainvälistä tunnelmaa toi Italiasta Suomeen jälleen onkimaan saapunut Alessandro Carrus, joka on ollut osa Team F.I.S.H.-joukkuetta jo useamman vuoden ajan. Hän toimii myös naisten ja masters joukkueiden kapteenina kansainvälisissä kisoissa.

Alessandro Carrus ja sunnuntain kalansaalis.

Kyrönjoki – monipuolinen ja haastava kilpailupaikka

Kyrönjoki on kilpailupaikkana monipuolinen ja siksi ehkä jopa haastava. Koska kyseessä on luonnontilainen joki, taktiikan valintaan vaikuttaa onkijan omien taitojen ja mieltymysten lisäksi myös arvonnan tulos.

Monipuolisella onkijalla on monta erilaista vaihtoehtoa valittavanaan. Useimmat onkijat valitsevat 2-3 taktiikkaa ja pitäytyvät niissä, vaihdellen onkimisetäisyyttä aina tilanteen mukaan. Varsinkin ensimmäisenä kisapäivänä, kun kala on arempaa ja sitä on alueella vähemmän, voi useamman taktiikan käytöstä olla hyötyä, koska jokainen saatu kala voi olla ratkaiseva.

Yleisimmät Kyrönjoella käytössä olevat onkitaktiikat

Salakka lyhyellä teleskooppivavalla: Kilpailualueella on hyvin salakkaa ja se on yleensä ongittavissa 3-4 metrin kevyellä notkealla vavalla käyttäen mäskinä ylimäräksi kasteltua pehmeää mäskiseosta.

Salakka ei kuitenkaan viihdy aivan joka kohdassa ja kilpailutilanteessa se häiriintyy sen verran metelistä, että se voi pysyä kauempana rannasta. Pelkkä salakan onginta harvemmin riittää Kyrönjoella sektorivoittoon, mutta sillä voi tehdä hyvän pohjan tulokselle.

Särki lyhyellä 4-5 metrin teleskooppivavalla tai lyhyellä partilla: Särjet viihtyvät rantapenkassa hyvin ja penkasta on mahdollista saada myös muita isompia särkikaloja. Monissa kisoissa, kuten tälläkin kertaa, on nähty jopa isojen lahnojen nousevan penkkaan syömään. Tältä etäisyydeltä on erityisesti ensimmäisenä kisapäivänä mahdollisuus ottaa jopa sektorivoitto.

Lahna 11-13 metrin partilla tai 7-8 metrin teleskooppivavalla: Tämä on se etäisyys, johon kaikki onkijat panostavat varmasti eniten. Kisa-alueella on hyvin lahnaa ja varsinkin toisena päivänä se muodostaa ison osan kilpailun kokonaissaaliista. Lisäksi on mahdollista yrittää onkia lahnoja boloneesivavalla (pitkä kelaonki) tai 10-11 metrin teleskooppivavalla joen syvemmiltä alueilta.

Taitavimmat kelaonkijat onkivat myös joen vastarannalta. Kyrönjoki on kilpailualueella paikoitellen yli 50 metriä leveä, joten pienikin pintavirtaus tai tuulenvire tekevät tarkan onginnan lähes mahdottomaksi.

Myös suurkalakoon säyneitä ja särkiä saaliiksi

Viikonloppu päästiin säätiedotusten lupaamista sateista huolimatta vietyä läpi aurinkoisissa merkeissä. Tavalliseen tapaan lauantai oli pääasiallisesti kitsas kalan tulon suhteen varsinkin sektorien sisäosissa. Ensimmäisen kilpailupäivän tulokset vaihtelivat 200 grammasta yhdeksään kiloon. Kilpailijoiden jako viiteen sektoriin tasapainottaa tulosten epätasaisuutta.

Yön aikana alueelle oli kertynyt ruoan perässä enemmän kaloja, jotka olivat jakautuneet alueelle selvästi tasaisemmin. Tulokset olivat selkeästi suurempia kuin edellisenä päivänä ja sunnuntaina saatiin myös kaksi yli kymmenen kilon saalista.

Kilpailun saaliit koostuivat lähinnä lahnoista, särjistä ja salakoista, puntarilla kävi myös muutamia suurakalakoon täyttäviä säyneitä, isoin niistä oli varmasti lähemmäs kahden kilon kala. Myös upeita suurkalarajan ylittäviä särkiä saatiin useampia, isoimpana Tero Kankaanpään saama 896 grammaa painava särki.

Tero Kankaanpään saama 896 gramman painoinen särki.

Nuorten sarjan Jere Knuuttila rökitti monet kokeneet kilpaonkijat

Nuorten sarjassa upean voittotuloksen teki Lakeuden Urheilukalastajien Jere Knuuttila, joka rökitti monet kokeneet kilpaonkijat sektoreillaan ja saavutti uskomattomat 6 pistettä koko viikonlopulta. Naisten sarjassa kokemus oli valttia Riitta Isokorpi Team Maverista vei voiton viidellä pisteellä.

Miehissä omien kotivesien tuntemus oli valttia, kun Tero Kankaanpää Lempäälän Kalakerhon edustajana eteni voittoon kolmella pisteellä. Miesveteraanien sarjassa voiton vei ylivoimaisesti Matti Sakkara Team F.I.S.H.:stä. Matti voitti molempina päivinä omat sektorinsa ja saavutti pienimmän mahdollisen pistemäärän: 2 pistettä.

Joukkuekilpailun vei jo perinteiseen tapaan Lempäälän Kalakerhon joukkue Ville Lehtinen, Tero Kankaanpää, Seppo Pönni, Erkki Lavonen ja Pekka Rintamaa, jotka pääsevät edustamaan Suomea jälleen ensi vuoden seurajoukkueiden MM-kisoihin.

Joukkuekilpailun voiton vei jo perinteiseksi käyneeseen tapaan Lempäälän Kalakerhon joukkue, joka pääsee edustamaan Suomea ensi vuoden seurajoukkueiden MM-kisoihin.

SM-kilpaonki 9.-10.7 Kyrönjoki, Seinäjoki, tuloksia:

Miehet: 1) Tero Kankaanpää, Lempäälän Kalakerho, 3 pistettä, 2) Tomi Etelä-Aho, SESONKI2, 4 p., 3) Keijo Yli-Hakuni, SESONKI3, 5 p., 4) Aku Isokorpi, FSF1, 6 p., 5) Erkki Lavonen Lempäälän Kalakerho, 7 p., 6) Jari Karhu, TSF2, 7 p.

Miesveteraanit: 1) Matti Sakkara, TEAM F.I.S.H. 1, 2 pistettä, 2) Jari Seppälä, TEAM F.I.S.H. 1, 5 p., 3) Markku Koskela, SESONKI1, 6 p., 4) Seppo Pönni, Lempäälän Kalakerho, 7 p., 5) Pekka Salonen, TSF2, 11 p., 6) Pertti Järvinen, Hattulan Kalamiehet, 11 p.

Naiset: 1) Riitta Isokorpi, MAVER, 5 pistettä, 2) Eija Saarela-Mäkynen, LUK1, 10 p., 3) Tarja Huhtala, SESONKI2, 12 p., 4) Heidi Pernu, SESONKI2, 12 p., 5) Marja Järvinen, Hattulan Kalamiehet, 13 p., 6) Sarianne Snellman, Stadin Kalajunnut, 15 p.

Nuoret: 1) Jere Knuuttila, LUK, 6 pistettä, 2) Eemeli Kivimäki, LUK, 26 p.

Joukkueet: 1) Lempäälän Kalakerho 25 pistettä, 2) Team F.I.S.H.1 38 p., 3) TSF1 42 p., 5) TSF2 49 p., 6) LUK1 56 p.

Tulokset löytyvät kokonaisuudessaan https://vapaa-ajankalastaja.fi/tulokset/>>SM-kilpaonki 2022, Seinäjoki

Miesten sarjan mitalistit: Tomi Etelä-Aho (vas.) hopeaa, keskellä voittaja Tero Kankaanpää ja oikealla Keijo Yli-Hakuni pronssia.

Kilpaonginnassa kalojen houkuttelu on sallittua

Kilpaonginta poikkeaa tavallisesta mato-onginnasta siten, että tässä lajissa kalojen houkuttelu mäskin ja syöttien avulla on sallittua. Myös onkivavat ovat pidempiä ja lisäksi kelaonkiminen on hyväksyttyjen menetelmien listalla.

Yleisimmin käytetty ongintamenetelmä on parttivavan eli jatkopalavavan käyttö. Parttivavan kärjen sisällä kulkee kalojen väsyttämistä helpottava kumilanka, jonka paksuus valitaan kohdekalan mukaan. Parttivavan käyttö tuo onkimiseen tarkkuutta ja siitä on etua esimerkiksi myös virtaavan veden onginnassa: Kun kohon ja kärjen väli on paljon lyhyempi kuin perinteisessä teleskooppivavassa, on kohoa helpompi hallita.

Lisäksi parttiin kiinnitettävällä kuppikärjellä kaloille tarjottava mäski ja syötit saadaan juuri haluttuun paikkaan. Myös teleskooppiongilla on oma osansa kilpaonginnassa, ja monesti pienemmät lähikalat ongitaan lyhyillä teleskooppivavoilla ja myös pitkien 9-11-metristen teleskooppionkien käyttö suosittua monissa kisapaikoissa.

Kilpaonginnan harrastamiseen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse partti- tai kelaonkia: kilpailuissa on mukana useita pelkästään teleskooppivapoja käyttäviä onkijoita. Tutustu kilpaonginnan SM-sääntöihin.

Naisten kolme parasta: Eija Saarela-Mäkynen (vas.) hopeaa, keskellä voittaja Riitta Isokorpi ja oikealla pronssimitalisti Tarja Huhtala.
Miesveteraanien mitalistit: Jari Seppälä (vas.) hopeaa, keskellä Matti Sakkara kultaa, ja oikealla Markku Koskela pronssia.
Nuorten sarjan osallistujat Jere Knuuttila (vas.) ja Eemeli Kivimäki.