1-2015 Vaelluskalojen tulevaisuuden turvaaminen kiinnostaa puolueita

Nykyiset eduskuntapuolueet suhtautuvat suopeasti vaelluskalojen tulevaisuuden turvaamiseen. Enemmistö puolueista on valmis siihen, että järvi- ja meritaimenelle sekä järvilohelle määrätään kalastusasetuksella 65 sentin alamitta ja kuhalle 45 sentin alamitta. Näillä alamitoilla varmistetaan se, että emokaloilla on mahdollisuus jatkaa sukuaan vähintään kerran ennen kalastajien saaliiksi joutumista.

Osa puolueista jättäisi asian osakaskuntien ja kalastusalueiden hoiviin. Näin tekisi esimerkiksi keskusta. Sen mielestä kuitenkin uhanalaisten kalojen alamitoista voitaisiin säätää asetuksella. RKP:llä ei ole asiaan kantaa ja perussuomalaiset voivat miettiä kuhalle määrättävää alamittaa.

Koskiensuojelulaki on pitänyt viimeiset vapaat virtavetemme rakentamattomina. Lain avaaminen on kuitenkin noussut kiivaaseenkin keskusteluun Kollajan altaan rakentamishalujen myötä. Jos laki avataan, pelkona on tietenkin se, että vielä vapaina virtaavia vesiäkin padottaisiin energiateollisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämä tietenkin vaikeuttaisi entisestään vaelluskalojen luontaista lisääntymistä.

Koskiensuojelulain mahdollinen avaaminen seuraavalla hallituskaudella jakaa puolueet. Avaamista vastustavat selkeästi vain vihreät ja vasemmistoliitto. Myös SDP ja RKP suhtautuvat lain avaamiseen periaatteessa kielteisesti. Ne pitävät avaamista tarpeettomana. Jos laki kuitenkin avataan, SDP edellyttää koskien säilyttämistä rakentamattomina.

Koskiensuojelulaki liittyy kokoomuksen ja keskustan mukaan vankasti vesivoiman lisärakentamiseen. Harmi, sillä kannat tarkoittavat sitä, että puolueet ovat ilmeisesti valmiit avaamaan lain. Kristillisdemokraattien mielestä lain avaaminen on mahdollista ja perussuomalaisilla ei ole asiaan kantaa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puolueille tekemää kyselyä uuteen kalastuslakiin liittyen ruoditaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Kyselyn perusteella on kuitenkin selvää, että iso osa puolueista ei kannata niin väkeviä toimenpiteitä kalastuksen säätelyyn kuin vapaa-ajankalastajat. Esimerkiksi verkkojen silmäkokorajoituksiin taipuu vain lievä enemmistö. Siitäkin huolimatta, että varmuudella tiedetään liian tiheäsilmäisten verkkojen käytön kohdistuvan vahvasti alamittaisiin kaloihin.

Teksti: Veli-Matti Saksi
Kuva: Ari Savikko