Kevätauringon lämmittäessä näin maaliskuun lopulla pohjoisessa Suomessa on parhaat pilkkikelit. Moni saattaakin olla matkalla pohjoisen pilkkivesille esimerkiksi pääsiäisen viettoon. Samaan aikaan ainakin Etelä- ja Lounais-Suomessa kalastuksen harrastajien katseet ja kulku suuntautuvat pikkuhiljaa kohti siianongintapaikkoja.

Siianonginta(kin) on mitä parhain tapa saada lisättyä omaa hyvinvointiaan niin raittiin ilman, rentoutumisen, sosiaalisen kanssakäymisen kuin liikunnan muodossa. Mitäpä, jos tänä keväänä lisäisit samalla myös ympäristön hyvinvointia vaikkapa osallistumalla Ylen järjestämään Miljoona roskapussia -kampanjaan keräämällä siikarantasi roskat talteen tärppiä odotellessasi?

Monin paikoin siianongintapaikoille suunnatessa on hypättävä autoon ja hurautettava pidempikin matka. On kuitenkin paikkoja, kuten vaikkapa täällä Helsingissä, missä hopeakylkien pyyntipaikat ovat lähirannoilla kävelymatkan päässä tai julkisilla liikennevälineillä tavoitettavissa. Yksi Suomen Vapaa-ajankalastajien asettamista kevään vaaliteemoista onkin turvata kaikille pääsy vesille sekä mahdollistaa kalastus myös säilyttämällä yleiskalastusoikeudet vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Asutuskeskusten lähirannat on rauhoitettava enemmältä rakentamiselta ja yksityistämiseltä ja varattava ne yhteiseen käyttöön. Niiden saavutettavuuden turvaaminen edistää myös luontosuhteen vahvistamista sekä tukee luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Valtion on turvattava lähirantojen yhteiskäyttö ja saavutettavuus toimeenpannessaan ja päivittäessään vesistöihin liittyviä valtakunnallisia strategioita, kuten mm. Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaa.

Siianonginta on hyvä esimerkki kalastusmuodosta, jonka harrastamista rajoittaa huono lisävapalupien saatavuus. Epäkohta voitaisiin korjata myymällä lisävapalupia kalastonhoitomaksulla kalastamiseen, mikä samalla vahvistaisi kalatalouden rahoitusta. Toinen keino on enenevästi ohjata maksujen käyttöä varsinaisen harrastuksen edistämiseen, sillä harrastajilta kerättävillä lupatuloilla kalatalouden edistäminen rahoitetaan.

Eduskunnan päätöksellä saatiinkin ohjattua tänä vuonna vapaa-ajankalastuksen edistämiseen reipas viisi prosenttia aiempaa isompi avustuspotti. Suunta on siis oikea ja pallo on nyt heitetty meille harrastuksen edistäjille. Suomen Vapaa-ajankalastajat ottaa pallosta ilomielin kopin ja tekee parhaansa, jotta kalastusta harrastaa jatkossa yhä suurempi joukko. Kalastustaitojen ylläpidolla myös vahvistetaan osaamista kotimaisen villikalan hyödyntämiseen ruokapöydissä.

Ota sinäkin koppi ja vaikuta äänestämällä paremman kalastuksen puolesta! Vapaa-ajankalastajien vaaliteemat löydät tämän lehden sivulta 32.

Jaana Vetikko