5-2017 Kalastonhoitomaksun ohjailu ahdistelee lain henkeä

Alle kaksi vuotta voimassa ollut uusi kalastuslaki on heti alkutaipaleellaan murroksessa. Keskustan johtama hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kalastuslain muuttamisesta, jolla korotettaisiin vuoden kalastonhoitomaksu 45 euroon, nyt maksu on 39 euroa. Tätä perustellaan sillä, että maksukertymä on liian pieni, jotta maksulle asetetut velvoitteet täyttyisivät.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on vastustanut korotusta sekä ajatuksia maksun palauttamisesta yli 20 vuoden jälkeen 65 täyttäneille. SVK lisäisi maa- ja metsätalousministeriön toimia, jotta nyt maksun maksamatta jättäneet täyttäisivät velvollisuutensa. Lisäksi halutaan, että maa- ja metsätalousministeriö keskittyisi kalastusharrastuksen lisäämiseen ja vanhentuneen Suomen vapaa-ajankalastusstrategian päivittämiseen.

Hallituksen mukaan vapaa-ajankalastajilta haviteltu 1,4 miljoonan euron lisätulo käytettäisiin kalavesien hoidon vahvistamiseen. Tämä on puppua. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä tuo sama summa on osoitettu kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin heille koituneesta viehekalastusrasituksesta.

Omistajakorvaukset ovat rahaa, jolla ei ole korvamerkkiä. Rahan osakaskunnat voivat käyttää miten hyvänsä. SVK ei usko, että raha siirtyisi kalavesien hoitoon, kuten pitäisi, sillä omistajien hoitotyönä ovat olleet vuosikymmeniä istutukset. Uudessa laissa painotetaan kalojen luontaisen lisääntymisen merkitystä, jonka peruskivenä ovat hyvässä kunnossa olevat vesistöt ja järkevä kalastuksen säätely. Kalastuslain henkeä ahdistellaan näin vakavasti mahdollisen korotuksen yhteydessä.

Korotuksen ohjailussa omistajakorvauksiin on kyse poliittisesta painostuksesta. Suurena vaarana on, että lakiesitys tulee entisestään vähentämään kalastuslupien maksuhalukkuutta. Jos korotus tehdään, varojen käyttökohteina tulee olla kalojen elinympäristökunnostukset ja uusia kalastajia houkuttelevat hankkeet sekä neuvonta -ja valvontatyö.

Veli-Matti Saksi