5-2018 Pandoran lipasta ei tule avata iltalypsyn merkeissä

Isovanhemmilla on huomattava merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Kuva: Jaana Vetikko

Kuluneen syksyn aikana kävi ilmi, että uusittua kalastuslakia halutaan taas peukaloida, vaikka kalastonhoitomaksua korotettiin viimeksi kuluvan vuoden alusta. Keskeisimpiä muutosesityksiä vapaa-ajankalastajille ovat vapaa-ajankalastuksessa sallitun verkkorajan muuttaminen sekä kalastonhoitomaksun ulottaminen 65 vuotta täyttäneisiin. Kalatalouskentän tunnistamien puutteiden korjaaminen on luonnollisesti tärkeää. Niiden rinnalla ei kuitenkaan ole hyväksyttävää pyrkiä muuttamaan sellaisia säädöksiä, jotka ovat ristiriidassa lain tavoitteiden toteuttamisen kanssa.

Kalastuslain uudistaminen oli pitkä prosessi, joka vaati paljon poliittista vääntöä ja kompromisseja. Järjestömme esitys verkkojen osalta oli neljä verkkoa kalastajaa kohden. Kahdeksan verkon muuttaminen pyynti- tai venekohtaisesta henkilökohtaiseksi olisi merkittävä heikennys kalastuksen säätelyssä. Se on kalastuslain mukaisen kestävän käytön vastainen, sillä sallittujen verkkojen määrä kasvaisi huomattavasti. Verkot ovat kalojen koon suhteen voimakkaasti valikoivia ja usein saaliskaloja vahingoittavia tai tappavia. Sivusaaliiksi saadaan alamittaisia tai rauhoitettuja kaloja. Siksi on tärkeää, ettei verkkojen kokonaismäärää kasvateta.

Maksukertymää halutaan kasvattaa, jotta saadaan lisää varoja vuonna 2019 käynnistyvien kalatalousalueiden toimintaan. Vaarana on kuitenkin ikääntyneiden harrastuksen hiipuminen heidän joutuessaan maksun piiriin. Isovanhemmilla on huomattava merkitys harrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Hallituksen tulisikin keskittyä etsimään keinoja, joilla saadaan lisää 18-64-vuotiaita luvan lunastajia, kiinnittää erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi.

Syyskuussa pidettiin Kalatalouden Keskusliiton ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön palaveri, jossa keskusteltiin keinoista yhteistyön kehittämiseksi. Järjestöt toivat esille erilaisia yhteistyömuotoja, joista kuitenkin monia jouduttiin karsimaan. Näitä olivat myös em. esitykset kalastuslain muuttamiseksi, jotka ovat jo pitkään olleet Kalatalouden Keskusliiton ja Keskustan agendalla. Keskustelu oli vilkasta ja kiistattomiakin yhteistyömuotoja löydettiin.

Markku Marttinen
SVK:n toiminnanjohtaja