Yli 10 kilon hauen saanut Markus Pitkänen: Ismete on hyvää ajanvietettä ja mahdollistaa todella isot kalat

Markus Pitkänen ja hänen 10,060 kilon ennätyshaukensa kuvattuna, ennen kuin kala vapautettiin omaan elementtiinsä. Kuvassa myös vedellä täytetty ahkio, johon Markus laittaa kalan avannosta suoraan pulikoimaan, jos hän esimerkiksi aikoo kuvata sen ennen vapauttamista.

Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Markus Pitkäsen arkisto

Jo pikkupoikana kalastuksen aloittaneen Markus Pitkäsen suurin intohimo on perhokalastus, mutta muutama vuosi sitten hän innostui myös kalojen täkyonginnasta jäältä eli ismetestä. Siinä touhussa on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet todella isoihin kaloihin. ”Se on myös hyvää ajanvietettä, kun jääkansi estää muut kalastusmuodot”, hän kiittelee.

Isoja haukia on jo myös ennättänyt hänen täkykaloihinsa iskeä. Viime joulukuussa hän sai täkynä olleella salakalla 9,4-kiloisen hauen, ja nosti sitten ennätyksensä tämän vuoden tammikuun alkupuolella yli kymmeneen kiloon suurhauella, joka rikkoi tämän maagisen rajan 60 grammalla.

Molemmat kalat tulivat samalta pienehköltä Asikkalassa sijaitsevalta rehevältä järveltä. Joulukuussa kala nousi jäälle kalapäivän viime hetkillä pimenevässä iltapäivässä klo 15 aikoihin. ”Tuolloin vallitsi myös sankka sumu aamusta alkaen koko päivän ajan”, Markus muistelee.

Suurhauki otti noin metrin vedestä

Markus kertoo, että suurhauen tuottanut tammikuinen kalastuspäivä oli puolestaan pilvinen ja ilman lämpötila oli pari astetta plussan puolella. Tuuli puhalsi noin 2-3 metriä sekunnissa, ja jään päällä oli hieman lunta, mutta ei kuitenkaan vettä.

Ottipaikka sijaitsi noin 20-30 metrin päässä aika tarkkaan ovaalin muotoisen järven rannasta ja sillä kohtaa pohjasta löytyy Markuksen kesäisten kalastuskokemusten perusteella vesikasvillisuutta. ”Syvyyttä siinä paikassa oli noin metrin verran”, hän mainitsee.

Kalan väsyttämisessä ei ilmennyt minkäänlaisia ongelmia, vaikka sen elkeistä aika nopeasti huomasi, että nyt on vauraampi yksilö kiinni. ”Kun vehkeet ovat kunnossa, niin voi antaa huoletta painetta eikä tarvitse pelätä koko ajan vavan tai siiman katkeamisia”, muun muassa siimana 0,40 mm:n monofiiliä käyttänyt Markus korostaa. Kairalla on myös hänen mukaansa erittäin tärkeä rooli, eikä liian pienellä kairalla tulisi jäälle lähteä laisinkaan.

Syöttikalan koolla ei ole väliä

Syöttikaloista Markus toteaa, että särki on selvä ykkönen, mutta korostaa muidenkin kalojen toimivan hyvin. ”Käytänkin syöttinä myös jonkin verran lahnaa, sorvaa ja pienempää ahventakin joskus.”

Syötin koollakaan ei hänen mielestään ole juuri merkitystä. ”Ehkä isohkoilla syöteillä välttää pienimmät hauet, mutta isot kalat ottavat myös pienempiinkin syötteihin hyvin. Esimerkiksi tämä yli kymmenkiloinen hauki tuli alle 10-senttisellä särjellä”, Markus kertoo.

Vaikka kyseessä oli hänen ennätyshaukensa, hän tietenkin vapautti kalan, kuten hän tekee suurelle osalle saamistaan kaloista, etenkin suurille ja pienille yksilöille. Joskus hän toki ottaa kotiin viemisiksi jonkun sopivan kokoisen ruokakalan. ”Hauen osalta tämä tarkoittaa 1-3 kilon, kuhalla 1,5-2 kilon ja ahvenella 200-500 gramman kalaa”, Markus luettelee.

Ahkioon heti vettä, kun vavat ovat pyynnissä

Talven kalareissuilla Markuksella on aina mukana ahkio, jonka hän täyttää joka kerta välittömästi vedellä saatuaan vavat pyyntiin. Siihen on sitten hyvä laittaa kala avannosta noston jälkeen suojaan pulikoimaan, jos sen aikoo vaikkapa kuvata ennen vapauttamista.
”Syöntipiikin osuessa kohdalleen on ahkiossa ollut myös välillä ruuhkaa. Myös kostutettu punnituspussi on loistava suoja vapautettavalle kalalle hetkellisesti”, hän vinkkaa.

Jotta kala ylipäänsä voitaisiin vapauttaa hyväkuntoisena, ei hänen mielestään kalalle pitäisi lähteä kovalla pakkasella ollenkaan. ”Minulla ehdoton raja on -5 astetta, mutta suosin nollaa ja plusasteita. Jos ei tuule, niin se mahdollistaa hieman kylmemmällä ilmalla kalastamisen varsinkin, kun on se ahkio valmiina kalaa varten. Parasta ja nautinnollisinta kalastaminen kuitenkin on keväällä, kun lumi on sulanut ja on lämmintä”, vakuuttaa Markus, joka on aiemmin ilmoittanut suurkalarekisteriin 54 cm harjuksen.

Mielessä iso rautu pohjoisen kirkkaista vesistä

Hän on myös saanut rajan ylittävän lahnan ja ahvenen perholla, mutta näitä kaloja hän ei rekisteriin ilmoittanut. ”Merkittävin saaliini omasta mielestäni on kuitenkin reittikoskelta perholla saatu 74-senttinen järvitaimen, joka jäi sentin vajaaksi suurkalan rajapyykistä.”

Suurkalojen suhteen Markuksella ei oikeastaan ole mitään varsinaisia tavoitteita, vaikka myöntääkin yrittävänsä pääsääntöisesti suuria lajinsa edustaja. ”Iso rautu pohjoisen kirkkaista vesistä pyörii esimerkiksi mielessä ja suurkuhaa varten yritän saada pyhitettyä aikaa ensi kesänä”, hän sanoo.

Lapset käyvät jo isän kanssa kalassa

Markus kertoo käyneensä jo pikkupoikana usein isovanhempiensa kanssa mato-ongella, pilkillä, virvelöimässä ja pyydyksiä kokemassa. Nuorena hän kalasti paljon myös kavereidensa kanssa, mutta jossain vaiheessa kalastusharrastukseen tuli kuitenkin pitempi tauko, kun muut asiat alkoivat kiinnostaa ja veivät hänen aikansa.

”Varttuneemmalla iällä kaveriporukoiden kanssa tehdyt pohjoisen reissut herättelivät harrastuksen uudestaan, eikä siitä enää taida olla paluuta. Kehitystä ja ymmärrystä kalojen ravinnon ja liikkeiden suhteen on tullut aika paljon kokemusten myötä. Perhokalastukseen minulla on suurin intohimo, sillä se on monimuotoista ja siinä oppii lähes aina uusia juttuja”, Markus kertoo.

Ilokseen hän on saanut jo myös oman jälkikasvunsa kalakaverikseen. ”Ensi kesänä 11 vuotta täyttävä poikani on ollut esimerkiksi kaksi kertaa mukana Lapissa erä- ja kalastusreissulla. Häntä vuotta vanhempi tytär taas on osallistunut Vapapäivään Evolla ja nuorempi, kohta 3-vuotta täyttävä tyttäreni on ollut veneessä ongella kanssani”, sanoo Markus, joka koluaa kesällä Lapin reissujen ohella myös Etelä- ja Keski-Suomen koskia perholla kalastaen.

Myös hauen perhokalastukseen hän kertoo hurahtaneensa. ”Perhohaukea tavoittelen pääasiassa kelluntarenkaalla merellä ja pienillä järvillä.”, kalastuksen lisäksi muun muassa lenkkeilyä, hiihtoa ja perhonsidontaa harrastava Markus mainitsee.

Markuksen kalastuskuulumisia löytyy myös Instagramista: Instagram: markus_pitkanen

Markus Pitkäsen 10,060 kilon (115 cm) hauki

Pyyntipäivä ja -aika: 12.1.2022 klo 13.30
Pyyntipaikka: Pieni, rehevä järvi Asikkalassa
Viehe: alle 10-senttinen särki (ismete-kalastus)
Kela: Rapala Fathom Vertical
Vapa: Rapala Fathom Vertical
Siima: Sufix 0,40 mm

Lisää suurkaloista ja suurkalarekisteristä

Vuoden Suurkalastaja

Markus Pitkäsen välineet ismetekalastukseen.
Suurhauki palaamassa omaan elementtiinsä.