Teksti: Ismo Malin, Kuva: Olavi Kujasen arkisto
Espoolainen Olavi Kujanen sijoittuu kärkisijoille 16 kalalajillaan suurkalarekisteriöintien Hall of Famessa. Pohjaongella hän kalasti kuluvan syyskuun alussa yli kolmikiloisen lahnan, joka ei pahemmin väsyttelyjä vaatinut koukkuun tartuttuaan.
Töitä hän oli kuitenkin kaverinsa kanssa tehnyt etukäteen kalan saamiseksi esimerkiksi mäskäämällä kalastuspaikkaa jo etukäteen. Paikalle oli myös laitettu valmiiksi markkerit, jotta kalastettava alue olisi helposti havaittavissa myös pimeän aikaan, jolloin suuri lahna on usein hyvällä syönnillä. Osaltaan myös otsalamput helpottivat kalastamista myöhäisessä syksyillassa.
”Koska vesi oli vielä melko lämmintä, veimme alkumäskit kalastettavaan paikkaan uimalla. Jatkoimme mäskäämistä myös koko kalastuksen ajan, jotta lahnoilla riittäisi kaiken aikaa syötävää eivätkä ne siirtyisi mäskin loputtua jonnekin muualle kesken kaiken”, Kujanen kertoo.
Tuttu hyvä lahnajärvi
Kalastuskohteena Kujasella ja hänen kaverillaan oli ennestään tuttu järvi, jossa he tiesivät olevan paljon lahnaa, ja poikkeuksellisen paljon nimenomaan isoa lahnaa. Useinhan isojen lahnojen vedet ovat sellaisia, että lahnoja on vähän ravinnosta kilpailemassa ja ne ovat siksi isoja.
”Tämä järvi on siis toisenlainen, sillä kaksikiloiset lahnat ovat siinä ihan tavallisia, mutta myös yli kolmen ja jopa neljänkin kilon lahnoja saadaan sangen usein. Lahna siis lisääntyy ja kasvaa siellä suureksi”, Kujanen selvittää.
Yksi syy järven kalaisuuteen Kujasen arvion mukaan on sen kirkasvetisyys. Se on myös kohtalaisen syvä eli vettä on siinä syvimmissä kohdissa 4-5 metriä. ”Tämän suurlahnan kalastuspaikassa on vettä noin 2,5-3 metriä pohjassa kasvaa sillä kohtaa lahnaruohoa”, Kujanen kertoo.
Lahna ei laita pahemmin hanttiin
Tarkalleen 3,220-kiloinen lahna nappasi syöttinä käytettyyn boilieen klo 22 aikoihin. Kujasen mukaan Boilien lisäksi lahnalle käyvät syötiksi myös mm. mato, maissi ja pelletti. Kalan väsyttäminen oli sen suuresta koosta huolimatta vaivatonta.
”Se ei pannut oikeastaan yhtään vastaan, vaan veti vain vähän viistoon, ei muuta. Lahna yleensäkään pane juurikaan hanttiin, vaan esimerkiksi kaksikiloinen kala tulee kelallisella ongella ns. sukkana ylös. Tavallisella mato-ongella tilanne on toki toisenlainen”, Kujanen sanoo.
Valmistaudu kalan vapauttamiseen
Kujanen vapautti tämän suurlahnansa, kuten hän lähes aina tekee kaikille saamilleen isoille kaloille. Suurista yksilöistä hän ottaa vain ne, jotka ovat niin pahasti vahingoittuneet, etteivät ne enää selviäisi takaisin veteen laitettuna hengissä. Alamittaiset ja rauhoitetut kalat hän toki myös palauttaa omaan elementtiinsä.
Keskikoon kaloja hän ottaa toisinaan ruoaksi. ”Lähinnä vien kotiin sopivan kokoisia haukia, ahvenia ja kuhia. Lisäksi Lapin reissuilla tulee toisinaan syötyä mitallista harjusta ja taimenta. Isoa haukea vältän myös osin niihin kertyneiden ympäristömyrkkyjen takia. Sitä paitsi jo kahden kilon kalassa on riittävästi syötävää”, Kujanen vakuuttaa.
Jos aikoo vapauttaa saaliiksi saamiaan kaloja, kannattaa siihen Kujasen mielestä varautua ja valmistautua jo ennen kalareissua. Pitää myös tietää, mitä tekee ja miten.
”Esimerkiksi rannalta kalastaessa on oltava vapautusmatto mukana, johon kalan voi laskea niin, ettei se joudu maan kanssa kosketuksiin. Veneessä taas kalan voi vapauttaa jo haavissa siten, ettei ottaa sitä edes veneeseen. Lisäksi väkäsettömät koukut helpottavat merkittävästi uistimen irrottamista niin, ettei kala vahingoitu”, Kujanen opastaa.
Aloitus oman alueen vesiltä
Kujanen kertoo panostavansa omassa kalastuksessaan uusien suurkalalajien yrittämiseen. Nyt hänellä on kasassa yhteensä 16 eri suurkalalajia, jotka ovat ahven, harjus, hauki, karppi, kuha, lahna, pasuri, piikkimonni, ruutana, sorva, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja vimpa.
Pitkän aikavälin tavoitteena hänellä on saada listan jatkoksi esimerkiksi suurkalakoon meritaimen, järvitaimen ja lohi. ”Realistisia lähiajan uusia lajeja voisivat taas olla seipi sekä härkä- ja isosimppu”, Kujanen pohtii.
Aloittelevia suurkalan pyytäjiä hän neuvoo aloittamaan lähialueiden vesiltä, sillä varsinkin Etelä-Suomessa on runsaasti eri lajeja, joista särkikaloja kannattaa aluksi kalastaa eri tavoin onkimalla.
”Jo mato-ongella on mahdollista saada useita eri lajeja. Kannattaa myös miettiä ja selvittää, mitä suurkaloja mistäkin paikasta on mahdollista saada”, Kujanen vinkkaa.
Kalastaa kaikilla vapakalastustavoilla
Kujanen kertoo kalastaneensa lapsesta asti, ensin mummon mökillä mato-ongella, sittemmin esimerkiksi virvelillä heittokalastaen. Onkiminen eri tavoin tuli mukaan hänen repertuaariinsa joskus päälle parikymppisenä.
”Nykyisin kalastan avovesikautena oikeastaan kaikilla vapakalastustavoilla perhokalastuksesta mato-ongintaan paikan ja kohdekalan mukaan. Kiinteät pyydykset, katiskat tai verkot, eivät ole käytössäni. En myöskään kovin ahkerasti käy pilkillä”, kertoo Kujanen, joka kalastamisen lisäksi harrastaa muun muassa vaeltamista, luonnossa oleilua, valokuvaamista ja videoiden tekemistä.
Kujasen neuvo someaikaan
”Ei kannata kauheasti kiinnittää huomiota some-maailmassa muiden tekemisiin, kuten saatuihin isoihin kaloihin. Nyt, jos koskaan on syytä keskittyä nauttimaan omasta kalastuksesta ja olla siihen tyytyväinen.”
Olavi Kujasen suurlahna 3,220 kg (62 cm)
Pyyntipäivä ja –aika: 2.9.2022 klo 22.00
Vesistötyyppi: järvi
Menetelmä: Pohjaonki
Syötti: Yellow zombie popup boilie
Kela: Shimano baitrunner
Siima: 0,18 mm monofiili.
