Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Jani Laitisen arkisto

Jani Laitinen on 31-vuotias intohimoinen kalastaja Espoosta. Ammatikseen hän toimii paikallisen sulkapalloseuran päävalmentajana ja sen lisäksi ”puolipäiväisenä” kalastusvideoihin keskittyneessä tuotantoyhtiössä. ”Olemme kaveriporukalla tehneet Youtubeen videoita Urpoerämies-kanavalle jo vuosia, ja keväällä 2021 oli oikea aikaa laittaa osakeyhtiö pystyyn”, Jani kertoo.

Suurkalarekisteröintien Hall of Famessa Janilla on tällä hetkellä 14 eri kalalajia. Niistä ahven on tullut perinteisesti heittokalastamalla, kuten myös harjus. ”Suurharjuksia olen saanut myös perholla, mutta ensimmäinen tuli lippaa heittäen. Hauki taas tuli jäältä ismetellä ja kuha heittokalastamalla livekaikuluotaimen avulla”, Jani selvittää.

Loput suurkalalajinsa hän on saanut monella eri tavalla onkimalla, kuten esimerkiksi pohjaongella, feederillä, perinteisellä teleongella ja heittokoholla sekä myös pilkkimällä. ”Seipi on ainoa, joka on tullut ns. vahinkona eli sivusaaliina vimpaa onkiessa”, Jani mainitsee.

Kalastuksen monipuolisuus pääpointtina

Jani kertoo, että hänen kalastusharrastuksensa alkoi tavallaan jo, ennen kuin hän pääsi kalalle kuuntelemalla luokkatovereiden kalajuttuja fiilistellen ja tietoa sekä oppia imien. ”Kuvittelin olevani kalareissuilla. Jonnekin leirikouluun muistaakseni sain sitten oman virvelin ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen kesäisin kiertelimme fillarilla lähijärviä ja -jokia.”

Nykyään Jani tekee noin 100-130 kalareissua vuodessa. ”Kalastustyylejä minulla on monia, ja joka vuosi tulee jokin uusi kalastusmuoto tai -laji mukaan. Reissussa tavoitteena ovat aina mahdollisimman suuret yksilöt, ja oma uusi ennätyskala lajista riippumatta.”

Hauenkalastus on Janille edelleen se isoin juttu, jos kriteerinä pidetään reissumääriä ja käytettyjä tunteja. ”Toki siihen vaikuttaa se, että haukea voi kalastaa läpi vuoden eli avovedestä heittämällä niin keväällä, kesällä kuin syksylläkin, ja talvella jään päältä ismetellä”, hän sanoo.

”Karpin ja muiden isojen särkikalojen onkiminen erilaisilla tekniikoilla on varmasti seuraavana tilastoissani. Jos niiden kalastaminen onnistuisi kunnolla läpi vuoden, keskittyisin varmaan erityisesti särkikaloihin. Tämän hetken kalastuksessa pääpointtini on joka tapauksessa monipuolisuus, ja tavoite on osata kalastaa kaikilla tyyleillä kaikkia eri lajeja, ja onnistua koukuttamaan aina isompi ja isompi ennätyskala”, Jani selvittää.

Hall of Famen kärkipaikka ja 20 suurkalalajia välitavoitteena

Vuoden 2021 uusia suurkalalajeja Janille olivat säyne, kuha, piikkimonni ja ahven. Erityisesti kuhavuosi oli hyvä, sillä hän onnistui saamaan sen aikana 5,4-, 6,5- ja 12-kiloiset kuhat, joista viimeksi mainitun pituus oli 102 cm. Myös ensimmäinen perholla saatu suurharjus ilahdutti häntä.

Nyt Janilla on siis koossa 14 rekisteröityä eri suurkalalajia. Mitään lopullista tavoitetta suurkalojen suhteen hän ei kuitenkaan vielä ole asettanut, mutta pari välietappia on jo selvillä. Ensinnäkin hän haluaa päästä kärkeen suurkalarekisteröintien Hall of Famessa ja pysyä siellä.

”Lisäksi tavoitteenani on olla ensimmäinen 20 suurkalalajin rikkova kalastaja. Sen jälkeen varmaan alkaa selvitä, missä menee eri lajien teoreettinen maksimi Suomessa, ja lopullinen tavoite varmasti selviää silloin”, hän pohtii.

Totta vai unta?

Kun Janilta kysyy, mikä hänestä on ollut tähän asti hänen hienoin kalansa, hän nostaa esiin viime heinäkuussa saamansa 12 kilon kuhan. ”Varmasti pienemmilläkin kaloilla on tullut suuria onnistumisen tuntemuksia esimerkiksi 10 vuotta sitten, mutta tämä suurkuha on nyt päällimmäisenä mielessä”, hän sanoo.

Suurkuhan saamista Jani muistelee näin: ”Olimme kavereitten kanssa Itä-Suomessa reissulla ja katsoimme kartasta lupaavia kuhavesiä kalastettavaksi. Järvellä, jolta suurkuha tuli, olimme kalastaneet jo koko päivän, emmekä olleet saaneet mitään ylös asti.”

”Aloimme ajella jo poispäin, kun huomasimme kaiusta kaksi isoa pistettä. Pysäytimme veneen ja heitto osui täydellisesti kohdalleen. Kelasin ja kala oli pian kiinni Pig Shad junior -kalajigissä. Kun kaveri haavi sen, hän sanoi, että nyt on yli 10 kilon kuha. En heti häntä uskonut, mutta tottahan se oli, mutta vielä seuraavana aamuna herättyäni kyselin kavereilta, oliko se totta vai unta!”

Ennätyskalojen yhteispaino 67,195 kiloa

Urpo Erämies -ryhmän jäsenet ovat kirjanneet Exceliin vuodesta 2013 kaikki tehdyt kalareissut, tunnit, kalat ja niiden panot yms. Exceliin on lisäksi tummennettuna merkitty koko porukan ennätyskalat.

”Näitä tummennoksia tietysti leikkimielisesti yritämme haalia itsellemme ja kisailla kenellä on porukan ennätys mistäkin lajista. Totista kisaamista se ei kuitenkaan ole, vaan kaikki paikat, metodit ja datat jaamme porukan kesken avoimesti”, Jani korostaa.

Mielenkiintoisena tietona hän pitää myös kaikkien eri ennätyskalalajien yhteispainoa, ja sitä kenellä on siinä kovin lukema. ”Itse menin jokin aika sitten tässä kohtaa johtoon, kun ennätyskalojeni yhteispaino nousi 67,195 kiloon. Ehkä ainakin tässä asiassa minusta pientä kilpailuviettiä kuitenkin löytyy”, hän myöntää.

Jani aloitteleville suurkalojen ”metsästäjille”: Älä mene valmiiseen pöytään!

”Suuremman onnistumisen tunteen saat, kun et mene ”valmiiseen pöytään”, eli tietoa on vain rajallinen määrä, minkä pohjalta menet kalaan. Hyödyllinen voi olla esimerkiksi netistä löytyvä vinkki, jonka mukaan verkoilla on saatu jotain kalalajia jostain aika paljon ja ison kokoisena. Kun sitten lähtee paikan päälle tutkimaan, onkimaan, epäonnistumaan ja lopulta onnistumaan, niin siinä on se koko jutun suola!”

Tärkeintä on, että opit joka reissusta, kun itse joudut tekemään kaiken työn, eikä niin, että joku kertoo ”heitä tuosta tuohon jne”. Näin kynnys kokeilla taas uutta kohdetta ja lajia helpottuu, kun ymmärtää koko ajan enemmän ja enemmän suurten yksilöiden sielunelämästä. Myös se, että tekee tätä pienessä porukassa, auttaa ja nopeuttaa oppimiskäyrää.”

Suurkalan saaminen hienoa, mutta vapauttaminen vielä hienompaa

Jani korostaa, että suurkalat ovat aina poikkeuksellisen hienoja, viisaita ja harvinaisia yksilöitä. Se kannattaa hänen mukaansa muistaa jo onginnan aikana siten, että käytettävät kalastusmetodit
ovat hieman erilaiset kuin saman lajin pienemmille yksilöille.

”Mutta ennen kaikkea sitten, kun saalis on haavissa, sitä pitää kunnioittaa. Varaa siis reissuun mukaan oikeat työkalut vapautusmatoista punnituspusseihin. Mittausten ja kuvien ottamisen välillä kalaa voi myös vaikkapa sumputtaa haavissa pinnan alla”, Jani neuvoo.

”Suurkalan saaminen on hienoa, mutta sen vapauttaminen on vielä hienompaa!”

Video 12 kilon kuhan saamisesta

Lisää suurkaloista ja suurkalarekisteristä

Suurkalarekisteröintien Hall of Fame