Luonnonvarakeskuksen (Luke) uuteen kalakantaraporttiin on koottu tiedot silakan, kilohailin, turskan, lohen, siian, kuhan ja ahvenen tilasta vuonna 2019. Kalakantojen tilan säännöllinen arviointi kuuluu Maa- ja metsätalousministeriön Lukelle antamiin tulostavoitteisiin ja perustuu kansainvälisiin sopimuksiin.
Itämeren silakkasaalis vuonna 2019 oli 334 000 tonnia. Saalis on noin 71 prosenttia 1980-luvun alun huippuvuosien saaliista. Pääaltaan ja Suomenlahden silakkakanta on kuitenkin edelleen vahvempi kuin vuosituhannen vaihteessa. Pohjanlahden silakan kaikuluotausaineiston tarkistusten vuoksi arvio kannan tilasta viivästyy.
Syksyn 2019 kaikuluotauksissa Selkämerellä silakan biomassa arvioitiin hieman suuremmaksi ja yksilömäärä pienemmäksi kuin edellisenä vuonna. Suomen silakkasaalis, josta 63 prosenttia saatiin Selkämereltä, oli 110 000 tonnia. Pohjanlahden saalis pieneni edellisestä vuodesta.
Selkämerellä syntynyt hyviä silakkavuosiluokkia
”Kaikuluotaustulosten valossa Selkämeressä on viime vuosina syntynyt useita melko hyviä silakkavuosiluokkia. Tätä voisivat selittää vähäjäiset talvet ja lämmin kesä vuonna 2018”, erikoistutkija Jari Raitaniemi sanoo.
Itämeren kilohailisaalis vuonna 2019 oli 314 100 tonnia, josta Suomen osuus kattoi 16 100 tonnia. Kilohailikanta on pienentynyt 1990-luvun huipustaan, mutta pysynyt silti runsaana.
”Kilohailikanta on pysynyt runsaana, koska turskan vähäinen määrä ei rajoita kilohailikannan kokoa lähellä Suomen vesiä”, Raitaniemi mainitsee.
Itäinen turskakanta heikossa kunnossa
Vuonna 2019 Itämerestä kalastettiin turskaa virallisten kalastustilastojen mukaan 21 269 tonnia, josta itäisen kannan osuus oli 11 938 ja läntisen kannan osuus 9 331 tonnia.
Suomen 83 tonnin turskasaalis saatiin troolilla eteläiseltä Itämereltä sekä verkoilla Saaristomereltä ja Ahvenanmereltä. Yksilöiden kunto heikossa tilassa olevan itäisen turskakannan eteläisillä ydinalueilla on hieman parantunut.
”Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) suosittaa, että itäistä turskakantaa ei kalasteta vuonna 2021, sillä kanta on edelleen heikossa kunnossa”, Raitaniemi kertoo.
Vapaa-ajankalastuksen jokisaalis pääosin Tornionjoelta
Vuonna 2019 Itämeren tilastoitu lohisaalis oli 967 tonnia. Suomalaisten 380 tonnin lohisaaliista kaupalliset kalastajat saivat 238 tonnia ja vapaa-ajan kalastajat jokipyynti mukaan lukien 142 tonnia. Suomen kaupallinen lohisaalis pyydettiin rannikoilta ja vapaa-ajan kalastuksen jokisaaliista lähes 90 prosenttia Tornionjoelta.
Suomen merialueen kaupallinen siikasaalis oli viime vuosien tasoa, 419 tonnia. Pitkällä aikavälillä sekä kaupallisen että vapaa-ajan kalastuksen siikasaaliit ovat pienentyneet. Merialueen kaupallinen kuhasaalis vuonna 2019 oli 205 tonnia ja saatiin pääosin verkoilla, siitä lähes puolet Saaristomereltä.
Merialueen kaupallinen ahvensaalis oli 721 tonnia vuonna 2019 ja kasvoi jälleen edeltävästä vuodesta. Saalis pyydettiin lähinnä rysillä ja verkoilla. Viime vuosina ahvenenkalastus on siirtynyt rannikolla yhä selvemmin Pohjanlahdelle.
