Kiinnostus jokien kunnostamiseen Euroopassa on selvästi kasvanut, sillä poistettujen esteiden määrä kasvoi viime vuonna 137 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan 17:ssä eri maassa purettiin 239 patoa vuonna 2021.
Kansainvälisen Dam Removal Progress 2021 -raportin mukaan matalia patoja poistetuista esteistä oli 76 prosenttia, mutta 24 prosenttia kokonaismäärästä oli korkeampia kuin kaksi metriä.
Espanja on patojen purkujen määrissä johtava maa, sillä sen virtavesistä poistettiin viime vuonna 108 rakennelmaa eli enemmän kuin muissa Euroopan maissa yhteensä edellisvuonna 2020.
Uusia maita patoja poistaneiden joukkoon
Portugali, Montenegro ja Slovakia puolestaan kirjasivat kaikkien aikojen ensimmäiset padon poistamisensa ja esimerkiksi myös Suomessa Hiitolanjoella toimivan vesivoimalan pato Kangaskoskella purettiin. Silti edelleen vähintään 150 000 vanhaa, vanhentunutta ja tarkoituksetonta estettä tukkii Euroopan jokia.
Vaikka työ patojen poistamiseksi on siis vasta alussa, asia on yhä hyvin kiistanalainen monissa maissa. ”Patojen poistaminen on kuitenkin tehokkain tapa ennallistaa aiemmin vapaasti virranneita jokia. Tämä työkalu olisikin otettava käyttöön kaikkialla Euroopassa alkaen vanhoista ja vanhentuneista, käytöstä poistetuista esteistä, joilla ei ole enää taloudellista toimintaa”, toteaa Herman Wanningen, World Fish Migration Foundationin johtaja.
Hiitolanjoen Kangaskosken padon purku palkintoehdokkaana
Dam Removal progress 2021 -vuosiraportin tulokset esitellään seitsemännen Dam Removal Europe -tapahtuman (19.-21.5.) ”Connected Rivers” -seminaarissa Lissabonissa. Tapahtuma järjestetään osana Maailman vaelluskalapäivän maailmanlaajuisia juhlallisuuksia.
Lissabonissa julkistetaan lisäksi Dam Removal Europe Awards -palkinnon voittaja. Palkinto myönnetään innovatiivisimmalle ja inspiroivimmalle jokiesteen poistohankkeelle vuodelta 2021. Suomalaisittain odotukset ovat korkealla, sillä yksi palkinnon TOP5-ehdokkaista ennakkokaavailuissa on Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen Kangaskosken padon purku.
