Etelä-Karjalassa sijaitsevalla Hiitolanjoella on purettu nyt iso vesivoimapato ja maisemoitu voimalan ympäristöä virkistyskäyttöön. Kangaskosken padon purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta. Laaja joukko toimijoita on tehnyt vuosikymmeniä töitä Hiitolanjoen vapauttamiseksi.
Kangaskosken voimalan toiminta päättyi heinäkuun lopulla, ja urakka koskella käynnistyi välittömästi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan ehtojen mukaisesti. Voimalaitoksen säätöpato purettiin syyskuussa ja Laatokan lohet ovat jo löytäneet uusille lisääntymisalueille.
Myös retkeilijät pääsevät ihastelemaan avointa koskea, kun voimalan ympäristön työt valmistuvat tällä viikolla. Padon purkamisen, kosken rakentamisen ja patoalueen kunnostamisen kävijöille turvalliseksi ja viihtyisäksi toteutti Oteran Oy.
Avoin yleisötilaisuus 20. päivä marraskuuta
Hiitolanjoen Kangaskoskella järjestetään lauantaina 20.11.2021 klo 10-15 avoin yleisötilaisuus kosken vapautumisen kunniaksi. Ohjelmassa on puheenvuoroja tasatunnein klo 11-14.
Entisellä patoalueen kulkualueilla ja katselupaikoilla voi kulkea vapaasti ja ihailla vapaata koskea. Lisäksi Kangaskosken saarelle pääsee nyt kiertämään uutta polkua ja kävijät pääsevät kurkistamaan myös voimalan sisälle.’
Kolmeen koskeen runsaasti uutta lisääntymisalaa lohelle ja taimenelle
Hiitolanjoella ennallistettaviin kolmeen koskeen muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa Laatokan lohelle ja taimenelle, samalla avautuu reitti yläpuoliseen vesistöön. Ennallistusprojektia toteuttaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka hankki omistukseensa voimalat Lahnasenkoskella 2017, Ritakoskella ja Kangaskoskella 2019.
Hiitolanjoki on avoin vaelluskalojen kulkureitiksi latvavesille syksyyn 2023 mennessä. Kalojen lisäksi Kangaskoski, Lahnasenkoski ja Ritakoski tulevat tuottamaan paljon iloa ja myös taloudellista hyötyä alueelle – kokonaisuudesta muodostuu eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upea koskireitti, jonka yhteenlaskettu pudotuskorkeus on 18 metriä.
Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) kuuluvat voimalarakennukset kunnostetaan ja niihin suunnitellaan museo- ja matkailutoimintaa. Lisäksi projektiin kuuluu myös koskien ympäristön maisemointi ja retkeilypalvelujen parantaminen.
Rahoitusta merkittävästi myös yksityishenkilöiltä
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistamisen eri lähteistä kootulla rahoituksella. Voimaloiden hankinnan päärahoittaja oli Maa- ja metsätalousministeriö, lisäksi lahjoituksia on saatu yksityisiltä säätiöiltä, yrityksiltä ja henkilöiltä, ja varoja on riittänyt myös Kangaskosken ennallistuksen toteutukseen, johon lisäksi on saatu EU-ohjelmarahoitusta CBC-ohjelmasta (RivTimes-hanke). Suurimmat rahoittaja ovat WWF ja Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, OP Simpele, Lähi-Tapiola ja Rautjärven kunta.
Lisäksi merkittävä määrä lahjoituksia on saatu myös yksityishenkilöiltä. Lahnasenkosken ja Ritakosken ennallistukseen tarvitaan vielä lisärahoitusta. Hiitolanjoen vapauttamisen varmistamiseen voi osallistua kuka tahansa myös pienemmillä summilla Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö käynnistämän julkisen rahankeräyskampanjan kautta.
