Lohen kalastusrajoitukset jatkuvat entisellään Itämeren pääaltaalla – SVK arvioi vapaa-ajankalastuksen rajoitusten jatkumisen entisestään vähentävän lohenuistelua länsirannikolla

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi maanantaina vuoden 2023 Itämeren kalastuskiintiöistä Luxemburgissa. Päätöksen mukaan lohen kalastusrajoitukset jatkuvat entisellään Itämeren pääaltaalla.

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi maanantaina vuoden 2023 Itämeren kalastuskiintiöistä Luxemburgissa. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen on tyytyväinen päätökseen. Hänen mukaansa hyväksytty ratkaisu on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden ja Suomen tavoitteiden mukainen.

”Olen erityisen tyytyväinen siihen, että neuvosto päätti jatkaa kaupallisen lohenkalastuksen kieltoa Itämeren pääaltaalla ja vapaa-ajan kalastuksen rajoittamista pääaltaalla. Näin Suomen rannikkovesiin ja jokiin pääsee aiempaa suurempi määrä lohia”, ministeri Kurvinen sanoo maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Lohikiintiö pidetään ennallaan

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö pidetään ennallaan 63 811 lohessa. Komissio ja muut Itämeren rantavaltiot tunnustivat Suomen onnistumiset lohenkalastuksen säätelytoimissa ja sitoutuivat mekanismiin, jolla Suomelle siirretään lisäkiintiötä Suomen rannikkokalastuksen ylläpitämiseksi nykytasollaan.

Lohen vapaa-ajankalastusta rajoitetaan kuluvan vuoden tavoin. Lohen vetouistelussa voidaan ottaa saaliiksi enintään yksi eväleikattu lohi päivässä kalastajaa kohden. Pohjoisella Itämerellä myös vapaa-ajan kalastuksen rajoitukset ovat huomattavasti pääallasta lievempiä. Niiden mukaisesti Suomen rannikkovesillä saadaan touko-elokuussa ottaa saaliiksi myös eväleikkaamattomia luonnonlohia.

SVK: Lohenuistelu ja sen aluetaloudelliset vaikutukset vähenevät entisestään

”Vaikka EU:n neuvoston ratkaisu edistää heikkojen lohikantojen elpymistä ja turvaa suomalaisen kaupallisen lohen kalastuksen jatkumisen, heikennetään sillä toisena vuonna peräkkäin lohen vapaa-ajankalastuksen harrastusmahdollisuuksia”, tiivistää Suomen vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) toiminnanjohtaja Olli Saari rajoitusten merkitystä vapaa-ajankalastajille.

Hänen mukaansa SVK esitti niin sanotun neljän merimailin rajan poistamista vapaa-ajankalastuksesta, sillä Suomen matalalla länsirannikolla on kutuvaelluksella olevia lohia aiemmin uisteltu kauempana rannikosta. ”Vapaa-ajankalastuksen rajoitusten jatkuminen kuluvan vuoden tavoin myös vuonna 2023 tullee entisestään vähentämään uistelua ja sen aluetaloudellisia vaikutuksia länsirannikolla”, Saari arvioi.

Saari myös tarkentaa tiedotteen viestiä, sillä kalastussäädökset eivät sittenkään jatku täysin identtisenä ensi vuonna. ”Niihin on lisätty kielto jatkaa lohen vapaa-ajankalastusta, kun päiväkiintiön mukainen ensimmäinen rasvaeväleikattu lohi on saatu. Tämä säädös on Suomenlahtea lukuun ottamatta voimassa kalastettaessa neljän merimailin rajan ulkopuolella sekä myös sen sisäpuolella syys-huhtikuussa.”

Silakkakiintiötä sekä suurennettiin että pienennettiin

Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla suurennettiin 32 prosenttia monen vuoden leikkausten jälkeen. Pohjanlahdella silakkakannan kehityksessä on huolestuttavia piirteitä ja sen kiintiötä pienennettiin 28 prosentilla. Myös kilohailikiintiö pienenee 11 prosentilla.

”Kokonaisuutena olen tyytyväinen ratkaisuun. Se on tieteellisen neuvon mukainen ja sen avulla tuemme parhaalla tavalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja samalla takaamme myös kalastuselinkeinon tulevaisuuden”, ministeri Kurvinen summaa.