Kaupallinen kalastus merellä väheni edelleen 2022 – eniten nousi peratun lohen tuottajahinta

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 68 miljoonaa kiloa eli 9 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 86 miljoonaa kiloa vuonna 2022. Se oli 11 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta, jonka saalis pieneni jo kuudentena vuotena peräkkäin.

Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Myös heidän saaliinsa jäi monien lajien osalta pienemmäksi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Poikkeuksena olivat ahven ja muikku, joista saatiin tavallista suurempi saalis.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna 68 miljoonaa kiloa eli 9 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kilohailia kalastettiin 13 miljoonaa kiloa, miljoona kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Pohjanlahden silakkakiintiöstä kalastettiin noin 60 prosenttia

Kestävän kalastuksen turvaamiseksi kaupallisesti tärkeiden lajien kalastusta säädellään saaliskiintiöillä. Maa- ja kalastusaluekohtaisista kiintiöistä sovitaan EU-tasolla. Suomelle on asetettu silakkakiintiö kahdelle kalastusalueelle.

Pohjanlahdelle asetetusta kiintiöstä kalastettiin viime vuonna noin 60 prosenttia ja Suomenlahden-Itämeren pääaltaan kiintiö kalastettiin kokonaan. Myös kilohailikiintiö hyödynnettiin kokonaan. Lohikiintiöstä kalastettiin vähän yli puolet eli reilut 20 300 lohta ja turskakiintiöstä kolme neljäsosaa eli 30 000 kiloa.

”Viidesosa silakkasaalista ja puolet kilohailisaaliista purettiin ulkomaille, Ruotsiin, Viroon tai Tanskaan. Suomeen puretusta silakasta käytettiin elintarvikkeena viidesosa, loput käytettiin rehuna tai kalajauhon raaka-aineeksi. Suomeen puretusta kilohailista meni 99 prosenttia rehuksi, yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti sanoo.

Pyyntipäivien määrä vähentynyt selvästi

Saaliin määrään vaikuttivat kiintiöiden lisäksi muun muassa kalakantojen tila, polttoainekustannukset, kalan kysyntä, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttama häirintä sekä pyynnin määrä.

Pyyntipäivien ja pyydysten määrän huomioivien pyydyspäivien määrä on 2000-luvun aikana vähentynyt rysä- ja troolikalastuksessa lähes puoleen, verkkokalastuksessa kolmannekseen ja siimapyynnissä kahdeksasosaan. Myös kalaa myyntiin kalastavien määrä on vähentynyt: saalista ilmoitti viime vuonna tuhat toimijaa, puolet vähemmän kuin 2000-luvun alussa.

Muikusta poikkeuksellisen hyvä saalis

Vaikka saaliin määrä pieneni edellisestä vuodesta, sen arvo pysyi 28 miljoonassa eurossa kalan verottomien tuottajahintojen perusteella laskettuna. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka (15,4 milj. €), toisena kilohaili (3,1 milj. €).

Arvoltaan kolmanneksi tärkein saalislaji oli ahven (2,4 milj. €), jota kalastettiin miljoona kiloa, seuraavina siika (0,3 milj. kg), muikku (0,5 milj. kg), lohi (0,2 milj. kg) ja kuha (0,2 milj. kg). Muikkua kalastettiin enemmän kuin koskaan vuoden 1980 jälkeen. Myös ahvenen saalis oli pitkän ajan (1980–2021) keskiarvoa suurempi. Siian, kuhan ja lohen saalis jäi keskimääräistä pienemmäksi.

Monien kalalajien tuottajahinnat nousivat

Vuonna 2022 monien kalalajien tuottajahinnat nousivat. Eniten nousi peratun lohen tuottajahinta, josta merialueen kaupallisille kalastajille maksettiin keskimäärin 9,25 €/kg, joka oli 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Elintarvikesilakan tuottajahinta oli 0,36 €/kg, teollisuussilakan 0,20 €/kg ja kilohailin 0,23 €/kg.

Rannikkokalastuksen tärkeistä lajeista ahvenen tuottajahinta nousi 6 prosenttia (2,54 €/kg), peratun siian 13 prosenttia (5,8 €/kg), kuhan 15 prosenttia (7,04 €/kg), ja hauen 12 prosenttia (2,19 €/kg). Mateen tuottajahinta laski 3 prosenttia, ja oli 4,94 €/kg. Kasvatetun kirjolohen (perattu) tuottajahinta oli 6,58 €/kg, joka oli 27 prosenttia edellisvuotta korkeampi.

Perämerellä muikun kalastus perustuu mätiin

Muiden kuin kiintiöityjen kalalajien tuottajahinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä saatiin aiempia vuosia kattavammin tietoa myös muiden kuin kiintiölajien ensiostoista. Tämä vaikutti erityisesti niiden lajien tuottajahintoihin, joista suuri osa käytetään rehuksi, kuten lahna ja merimuikku eli maiva.

”Muikun osalta perkaamattoman kalan hinta ei suoraan anna oikeaa kuvaa kalastajan saamasta tulosta, sillä Perämerellä muikun kalastus perustuu pitkälti arvokkaaseen mätiin”, yliaktuaari Miikka Husa kertoo.

Eniten nousi peratun lohen tuottajahinta, josta merialueen kaupallisille kalastajille maksettiin keskimäärin 9,25 €/kg, joka oli 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.