Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis oli 112 miljoonaa kiloa vuonna 2020. Se oli 23 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta ja kilohailista.

Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Pyynnin määrä väheni sekä avomeri- että rannikkokalastuksessa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan silakkaa kalastettiin viime vuonna reilut 92 miljoonaa kiloa eli 20 miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös kilohailisaalis pieneni edellisestä vuodesta 12,5 miljoonaan kiloon. Suomelle asetetusta silakan saaliskiintiöstä täyttyi 95 prosenttia, kilohailikiintiö kalastettiin kokonaan.

”Kaupallisen kalastuksen merisaaliista viidesosa purettiin Kemiönsaaren Kasnäsin kalasatamaan. Saalista purettiin myös ulkomaille, pääasiassa Viron ja Ruotsin satamiin. Silakkasaaliista ulkomaille purettiin viidennes, kilohailisaaliista yli puolet. Suomeen puretusta silakasta käytettiin elintarvikkeena neljäsosa, kilohaili meni pääosin rehuksi, Luken yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti kertoo.

Siika, ahven, muikku, lohi ja kuha tärkeitä lajeja rannikkokalastuksessa

Rannikkokalastuksen tärkeitä saalislajeja olivat siika (0,4 milj. kg), ahven (0,7 milj. kg), muikku (0,3 milj. kg), lohi (0,2 milj. kg) ja kuha (0,2 milj. kg). Siian, kuhan ja lohen saalismäärät olivat pitkän ajan (1980–2020) keskiarvoon verrattuna pienemmät, ja ahvenen ja muikun suuremmat.

Saaliin arvo oli 30 miljoonaa euroa kalan verottomien tuottajahintojen perusteella laskettuna. Taloudellisesti tärkein laji oli silakka (19,2 milj. €), seuraavina kilohaili, siika, ahven, kuore, kuha ja lohi.

Elintarvikesilakan hinta pysyi korkeana

Elintarvikesilakan tuottajahinta pysyi vuonna 2020 korkeana edellisen vuoden tapaan, ja oli 0,32 euroa kilolta.

Elintarvikkeeksi käytetyn silakan hinta riippuu kalan koosta, ja erityisesti kotimaisten silakkafileiden ja savusilakoiden raaka-aineena käytettävien isojen silakoiden hinta pysyi korkeana. Rehuksi päätyvän teollisuussilakan hinta (0,19 euroa kilolta) nousi hieman edellisvuodesta.

Tärkeimpien rannikkokalastuksen saalislajien hinnat laskivat tai pysyivät suunnilleen samana kuin edellisvuonna. Luonnonlohen (6,13 euroa kilolta) ja ahvenen (2,36 euroa kilolta) hinnat pysyivät edellisvuoden tasolla, kun taas kuhan (5,93 euroa kilolta) ja hauen (2,05 euroa kilolta) tuottajahinnat laskivat hieman edellisvuodesta. Merestä pyydetyn siian (5,04 euroa kilolta) ja mateen (5,58 euroa kilolta) hinnat sen sijaan nousivat verrattuna vuoteen 2019.

Kirjolohen hinta jatkoi laskuaan

Kirjolohen hinta, 4,50 euroa kilolta, jatkoi laskuaan. Myös kasvatetun siian hinta laski edellisen vuoden ennätyslukemista, ja oli 10,32 euroa kilolta.

”Kirjolohi on taloudellisesti tärkein Suomessa kasvatettu kalalaji. Koronapandemia painoi alas norjalaisen lohen hintoja vuonna 2020 vaikuttaen Suomessa kasvatetun kalan hintoihin”, tutkija Antti Takolander sanoo.

Aktiivisten kalastajien määrä vähenee

Vuoden 2020 lopussa kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 2 276 merialueen kaupallista kalastajaa ja 3 352 kalastusalusta. Sekä rekisteröityneiden kaupallisten kalastajien että kalastusalusten määrä on lisääntynyt vuonna 2016 voimaan astuneen uuden kalastuslain tiukentuneen rekisteröitymisvaatimuksen myötä.

Kalaa myyntiin kalastavien määrä on sen sijaan pienentynyt. Saalista ilmoitti viime vuonna 1 150 toimijaa, miltei puolet vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Rekisterissä olevista kalastusaluksista noin 40 prosenttia käytettiin kaupallisessa kalastuksessa.

Pyyntipäivien ja pyydysten määrän huomioon ottava pyydyspäivien lukumäärä kuvaa kalastuksen määrää merialueen kaupallisessa kalastuksessa. 2000-luvun aikana rysä- ja troolikalastuksen pyydyspäivät ovat vähentyneet puoleen, verkkokalastuksen kolmannekseen ja siimalla tai koukuilla harjoitettu kalastus loppunut lähes kokonaan.