Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle – kotimainen kipsi puolittaa maatalouden aiheuttaman vesistöjen fosfori- ja kiintoaineskuormituksen

Kipsin levitystä Nurmijärvellä Vantaanjoen valuma-alueella. Kipsi vähentää maatalouden vesistökuormaa merkittävästi. Kuva: Terhi Ajosenpää.

Lounais-Suomen pelloilta tuttuja kipsikasoja nähdään tänä vuonna uusilla alueilla. Kipsi-hanke laajenee Itä-Uudellemaalle, Satakuntaan, Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle sekä Pohjanmaan maakuntiin.

”Kipsinlevitys jatkuu aiempien vuosien tapaan myös Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan alueilla. Kipsikäsittely on viljelijälle maksuton, ja kipsin levitys hoidetaan hankkeen kilpailuttaman urakoitsijan puolesta”, kertoo erityisasiantuntija Kati Ojala Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Kipsin levitykseen soveltuvat pellot ovat nähtävissä Kipsi-hankkeen karttapalvelussa, VIPU-palvelussa ja Aluehallinnon asiointipalvelussa. Kipsi-hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Kotimainen kipsi suojelee vesistöjä kiertotalouden hengessä

”Kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia. Kipsin vaikutus alkaa välittömästi ja kestää viitisen vuotta”, sanoo erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Kipsin teho perustuu sen kykyyn sitoa fosforia peltomaahan, jossa se säilyy kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsi myös parantaa maan mururakennetta ja vähentää hiilen huuhtoutumista pellosta. Kipsi ei koveta, suolaa tai happamoita maaperää.

Kipsi-hankkeessa käytettävä kipsi on peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena. Kotimaisen kipsin käyttö on siis myös kiertotalousteko.

Kipsikäsittely käytännössä

Kipsin levitetään erikseen sovittuna ajankohtana pääsääntöisesti loppukesällä ja syksyllä. Kipsi toimitetaan pellon laitaan mahdollisimman lähellä levitysajankohtaa ja levitetään levityslautasin varustetulla täsmälevittimellä.

”Suositeltu levitysmäärä on noin neljä tonnia hehtaarille. Viljelijän olisi hyvä vähintään kevytmuokata maa levityksen jälkeen, jotta kipsi pääsee paremmin kontaktiin maaperän veden kanssa. Myös kevätlevitys on mahdollista, mutta niin kutsuttua aitoa suorakylvöä ei suositella levityksen jälkeen”, ohjeistaa erityisasiantuntija Niklas Grönroos Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Maksuttoman kipsikäsittelyn haku aukeaa viljelijöille 1.6.2022.

Viljelijä voi hakea kipsikäsittelyä sähköisesti www.kipsinlevitys.fi

Kipsikäsittelyyn liittyvää neuvontaa haetaan samasta hakupalvelusta.