Kalaa syövä kuluttaja voi tulevaisuudessa varmistaa ruokansa turvallisuuden nettipalvelun avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Luonnonvarakeskus (Luke) rakentavat yhdessä tietokantaa, joka kokoaa yhteen tiedot yleisimpien Suomessa ravinnoksi käytettävien kalalajien vierasainepitoisuuksista.

Kuluttajien käytössä kalojen kontaminantti- eli vierasainetietokanta on vuonna 2020. Valmistuttuaan se toimii samankaltaisella periaatteella kuin THL:n SOTE-sektorin tietokannat.

Kuluttaja voi valita aineistosta haluamansa kalalajin, pyyntivesistön ja vierasaineen. Valinnan jälkeen ohjelma näyttää pylväsdiagrammein, mihin suuntaan pitoisuudet ovat eri vuosina kehittyneet.

”Jos vaikkapa kesämökkiläiselle tulee Päijänteen rannalla mieleen, että minkälaista syötävää mökkijärven muikku on, hän voi tarkistaa asian tietokannasta ja sen jälkeen astella lähikaupan kalatiskille tai laittaa verkot veteen”, Luken johtava tutkija Ari Leskelä sanoo.

Tärkeimmät kalalajit mukaan

Kaiken kaikkiaan tietokantaan on tarkoitus koota vierasainepitoisuudet 5-8 tärkeimmästä kalalajista. ”Harvinaisista kalalajeista mittaustietoa on vähän ja voidaan olettaa, että niiden vierasainemäärät noudattavat vesialueen muiden kalalajien pitoisuuksia”, THL:n erikoistutkija Panu Rantakokko kertoo.

Mukaan otettavien vesistöjen suhteen tutkijat joutuvat vielä tekemään jonkin verran ajatustyötä. ”Meren rannikko on selkeä kokonaisuus mutta jokaista järveä ei mitenkään ole mahdollista ottaa mukaan. Sisävesien kohdalla tilannetta vaikeuttaa myös se, että samannimisiä järviä on paljon”, Rantakokko mainitsee.

Suomalaisten kalojen pitoisuudet ovat pieniä

Vierasaineilla eli kontaminanteilla tarkoitetaan erilaisia aineita ja yhdisteitä, jotka nautittuna ovat ihmisen terveydelle haitallisia ja joiden määriä viranomaiset valvovat. Kaloissa yleisimpiä vierasaineita ovat elohopea, dioksiinit, PCB-yhdisteet ja radioaktiivinen Cesium-137.

Lista on epämiellyttävä, mutta Leskelä muistuttaa, että suomalaista kalaa voi syödä turvallisin mielin: kontaminanttien pitoisuudet ovat vähäisiä ja monen yhdisteen osalta laskemaan päin. ”Kalan syönnin terveysvaikutukset ovat kiistämättä suuremmat kuin syöntiin liittyvä laskennallinen terveysriski.”

Luonnonvarakeskus ja THL ovat tehneet yhteistyötä kalojen vierasaineisiin liittyvissä hankkeissa jo 1990-luvulta lähtien. ”En voi muuta kuin olla tyytyväinen yhteistyöhön. Luken suorittama näytteenotto on ollut erittäin asiantuntevaa”, Rantakokko kiittelee.

Suomalaista kala kannattaa syödä

Uusi kontaminanttitietokanta tuo yhteen alan tutkimustiedon. Tutkijat toivovat, että se myös hälventää kalan syöntiin liittyvää epävarmuutta: suomalaista kalaa uskaltaa ja kannattaa syödä.

”Silloin tällöin kaloista saattaa löytyä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia jotain vierasainetta. Jos löydöstä nousee kohu, kuluttajalle voi jäädä käsitys, että kalan syönti olisi terveysriski”, Luken johtava tutkija Ari Leskelä sanoo

Vielä nyt kuluttajan on vaikea itse selvittää tilannetta. Vaikka tutkimustietoa kalojen vierasainepitoisuuksista ja niiden määrien kehittymisestä on runsaasti, on tieto toistaiseksi hajallaan ja vaikeasti tavoitettavissa.

Osa tutkijoiden ja kalastajien kumppanuusohjelmaa

Kontaminanttitietokantaa rakennetaan osana tutkimuksen ja kalastajien välistä kumppanuusohjelmaa. Ohjelmassa ovat mukana Luonnonvarakeskuksen ja THL:n lisäksi Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen ammattikalastajaliitto SAKL ja Suomen sisävesiammattikalastajat ry. Ohjelmaa rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto EMKR.