Kuusinkijoen ennallistamiseen voi osallistua varoja lahjoittamalla! Voimalaitos muutetaan museoksi ja taimenen kulkuesteet poistuvat

Myllykosken voimalaitoksen museoinnin jälkeen vedenjuoksutus siirtyy voimalaitoksen ohi Piilijoen kautta pääuomalle. Tämä mahdollistaa taimenen palautumisen Kuusinkijoen yläosille. Kuva: Petter Nissén.

Kuusamon Kuusinkijoella on valmisteilla Kuusinkijoki Kuntoon ry:n alulle laittama hanke vapauttaa taimenen nousu Kuusinkijoella kaikista esteistä yläpuolisille kutualueille. Yhdistyksen tavoitteena on ostaa Koskienergian omistama Myllykosken voimalaitos, tehdä siitä museo ja siirtää vedenjuoksutus voimalaitoksen ohi Piilijoen kautta pääuomalle.

Tämä mahdollistaa taimenkannan palautumisen Kuusinkijoen yläosille. Hanke on saanut rahoituksen valtiolta voimalaitoksen ostamista varten maa- ja metsätalousministeriöltä.

Tämän lisäksi Kuusinkijoki kuntoon ry tarvitsee 50 prosentin suuruisen omarahoitusosuuden kauppahinnasta ja järjestää sen vuoksi yleisen varojen keräyksen. Varat käytetään voimalaitoksen ostoon ja sen museointiin, Piilijoen ja yläpuolisten kutualueiden kunnostukseen.

Jos haluat lahjoittaa Kuusinkijoki kuntoon -hankkeelle rahaa, yhdistyksen varainkeruutili (ns. sulkutili) on Kuusinkijoki Kuntoon ry, FI15 5194 0720 2308 74 (Kuusamon Osuuspankki). Laita viestikenttään: Kuusinkijoki ja oma nimi, jos haluat nimesi julkaistavan lahjoittajien joukossa. Keräyslupa RA/2021/512.

Luonnonvaraisesti lisääntyvä taimenkanta

Kuusinkijoen järvitaimen on yksi harvoista maamme järvitaimenkannoista, jonka olemassaolo pohjautuu luonnonvaraiseen lisääntymiseen. Jos mädin ja pienpoikasten selviytyminen paranisi viidestä prosentista 10 prosenttiin voisi se enimmillään kaksinkertaistaa järvitaimenen saalistuoton pitkällä aikavälillä.

Taimenkanta on luokiteltu erittäin uhanlaiseksi ja sillä on suuri biodiversiteettiarvo. Voimalaitoksen käyttökatkot ja nollavirtaamatilanteet ovat kriittisiä erityisesti talviajalla aiheuttaen lohikalojen poikaskuolleisuutta. Tämä kaikki vaikuttaa myös vesisammalien ja pohjaeläinten ympäristöihin ja tätä kautta kalakantoihin.

Kuusinkijoen ennallistamiseen on paineita monelta suunnalta: pinnalla ovat luonnon monimuotoisuuden ja vaelluskalakantojen suojelu, vesienhoidon tavoitteet sekä virkistyskäytön ja matkailuelinkeinon tarpeet. Hankkeella on vahva paikallinen tuki ja sosiaalinen hyväksyttävyys.

Villitaimen on kalastusmatkailun vetovoimatekijä

Kuusinkijoen villitaimen on edelleen Kuusamon kalastusmatkailun vetovoimatekijä. Kalastajakyselyt osoittavat, että Kuusingilla kalastajat tulevat hyväksymään tiukemman kalastuksen säätelyn, jos sillä osaltaan vahvistetaan taimenkantaa. Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijokien tuoma välitön kalastusmatkailutulo on ollut merkittävä (1,1–2,3 miljoonaa euroa vuodessa).

Myllykosken voimalaitoksen muuttaminen museoksi ja liittäminen Oulangan kansallispuistoon luo uuden kiinnostavan käyntikohteen, onhan vesivoimalaa kutsuttu ’Kuusamon koskisodan ensimmäiseksi ja viimeiseksi linnakkeeksi’.

Kuusinkijoen kunnostuksella on vahva sosiaalinen hyväksyttävyys kalastajien, maanomistajien ja paikallisten päättäjien keskuudessa. Hanke on lisäksi hyvin linjassa Sanna Marinin hallituksen asettamiin tavoitteisiin, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen, parantamaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palauttamaan vaelluskalojen luontainen lisääntyminen Suomen virtavesissä.

Kuusinkijoki Kuntoon ry; Matti Aikio ja Markku Tornberg

Lisätietoja Kuusinkijoen ennallistamishankkeesta