Luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttä. Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Lisäksi strategialla selkeytetään luonnon virkistyskäytön edistämisen rooleja yhteiskunnassamme.
Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luonnossa. Ulkona liikkuminen on ollut Suomessa aina osa ihmisten elämää ja lähes kaikki suomalaiset (96 %) harrastavat edelleen ulkoilua.
Luonto tuo hengähdystilaa, iloa ja turvaa
Luonnonvarakeskuksen tuoreen seurantatutkimuksen mukaan luontoalueet ovat entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä. Retkeily on lisääntynyt, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä.
”Haastavinakin aikoina luonto tuo meille hengähdystilaa, iloa ja turvaa. Luonnossa oleminen on kansallinen menestystekijä ja sitä kannattaa edistää sekä yksilön että yhteiskunnan takia. Luonnossa oleminen myös vahvistaa luontoyhteyttä ja lisää luonnon arvostusta,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.
”Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää strategian toimeenpanossa, kun vastaamme ulkoilun lisääntyneeseen kysyntään. Tarvitsemme yhteispeliä niin valtionhallinnon, kuntien, maanomistajien kuin kansalaisyhteiskunnan kesken,” maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen painottaa.
Tuetaan väestön terveyttä
Vuoteen 2030 ulottuvan strategian päämääränä on, että luonnon virkistyskäyttö auttaa kansalaisia voimaan paremmin. Vahvistuva luontoyhteys edistää siirtymää nykyistä kestävämpään ja fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. Luontoa arvostetaan, ja siitä pidetään huolta.
Visiona on panostaa luonnon virkistyskäyttöön kansallisena menestystekijänä ja nostaa lähiluonnon arvoa päätöksenteossa. Lisäksi pyritään siihen, että yhä useampi löytää itselleen sopivan tavan liikkua ja olla luonnossa, mikä tukee väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Strategiassa on määritellyt viisi tavoitetta
• Lähiluonnon saavutettavuus: Suomessa lähiluonto on yhdenvertaisesti ja esteettömästi saavutettavissa. Luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet varmistetaan ihmisten koko elämänkaaren ajalle. Alueiden käytön suunnittelussa turvataan lähivirkistysalueet.
• Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Luonnossa liikkuminen ja oleminen otetaan nykyistä vahvemmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja hyvinvointierojen kaventamista. Keskeistä on kannustaa luonnon virkistyskäyttöön väestöryhmiä, joilla on haasteita löytää luontoon, erityisesti lapsia, nuoria ja heikommassa asemassa olevia.
• Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä: Luontoa kunnioitetaan, sen monimuotoisuudesta ja kantokyvystä huolehditaan virkistyskäytössä.
• Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö: Luonnon virkistyskäytön tiedollisia ja taloudellisia resursseja sekä virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita ja palveluja tunnistetaan ja vahvistetaan kysyntälähtöisesti. Kehitetään uusia yhteistyötapoja ja -muotoja.
• Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus: Erilaisia luonnon virkistyskäyttömuotoja arvostetaan ja sovitetaan yhteen. Ennakoidaan luonnon virkistyskäyttötapojen muutoksia, myös ilmastonmuutos huomioiden.
Kansalaiskyselyyn saatiin yli 8000 vastausta
Luonnon virkistyskäytön myönteisiä vaikutuksia tavoitellaan muun muassa virkistysalueiden ja -palveluiden kysyntälähtöisellä kehittämisellä sekä kansallisella ulkoilutietopalvelulla, joka tarjoaa kansalaisille kootusti tietoa sekä valtion että kuntien mailla sijaitsevista reiteistä ja muista virkistyspalveluista.
Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia on osa pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaa. Se on valmisteltu laajapohjaisesti ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen asiantuntijoiden tuella. Strategiaa pohjustanut kansalaiskysely keräsi viime keväänä 8074 vastausta.
