Tutkimushankkeessa selvinnyttä: Luonto suosii nopeakasvuisia taimenia ja jako vaeltaviin järvitaimeniin ja paikallisiin tammukoihin on geneettisesti perusteltua

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa selvisi muun muassa, ettei vapakalastus jalostanut taimenista vaikeammin pyydettäviä. Kuva: Petter Nissén.

Vuonna 2019 päättyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa professori Anssi Vainikan johtamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, voitaisiinko Suomessa akuutissa sukupuuttovaarassa olevien ja laitosviljelyllä ylläpidettyjen vaeltavien järvitaimenkantojen elinkykyä parantaa risteyttämällä niitä vielä jäljellä olevien villien paikallisten taimenten avulla.

Hankkeessa etsittiin myös taimenkantojen vaelluskäyttäytymistä selittäviä geenejä, sekä selvitettiin kalojen käyttäytymisvaihtelua suhteessa vanhempien kalastusalttiuteen ja kanta-alkuperään.

Tutkimuksissa selvisi muun muassa, että vaeltavia suurikokoisia naaraita tarvitaan kutemaan myös puroihin, jos purokunnostuksilla halutaan luoda tai palauttaa taloudellisesti arvokkaita vaeltavia järvitaimenkantoja. Hankkeessa havaittiin myös, että purotaimenten jälkeläiset vaeltavat selvästi heikommin kuin järvitaimenten smoltit. Tämä tarkoittaa Anssi Vainikan mukaan, että sisävesitaimenten jako vaeltaviin järvitaimeniin ja paikallisiin, hidaskasvuisiin tammukoihin on geneettisesti perusteltua.

Suomen Akatemian rahoittama hanke

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tuotettiin poikasia taimenemoista, jotka saatiin kalastettua allasolosuhteista, sekä emoista, joita ei onnistuttu pyytämään. Näiden niin sanotusti alttiiden ja ei-alttiiden kalaryhmien poikasia, sekä eri risteytyksistä peräisin olevia kaloja istutettiin realistista koetta varten kahteen lampeen Kuhmoon.

Siellä niiden kasvua ja kalastusalttiutta seurattiin maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroin rahoittaman hankkeen tuella syksystä 2018 syksyyn 2019. Tulokset julkaistiin Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences -sarjassa 2021.

Vapakalastus ei jalostanut taimenista vaikeammin pyydettäviä

“Istutetut taimenet menestyivät varsinkin toisessa tutkimuslammessa erinomaisesti, ja niistä suurin osa saatiin pyydettyä vavoin ja verkoin toteutetuissa koekalastuksissa reilun vuoden kuluessa istutuksista”, kertoo Vainikka.

”Helposti pyydettävien taimenvanhempien jälkeläiset eivät olleet helpompia pyytää kuin vaikeasti pyydettävien emojen jälkeläiset. Vapakalastus ei siis jalostanut taimenista vaikeammin pyydettäviä”, Vainikka jatkaa.

Luonnonvalinta suosii aina nopeasti kasvavia kaloja

”Mielenkiintoisesti vapapyynti näytti verkkopyyntiin verrattuna kohdistuvan kuitenkin taimeniin, jotka kasvoivat lammissa hitaasti ja erosivat käyttäytymiseltään ennen istutusta tehdyssä allaskokeessa, jossa taimenet saivat valita oleskelualueensa koskimaisen uoman ja haukia sisältäneen suvannon välillä”, Vainikka selvittää.

Vapapyynti näytti siis kohdistuvan nälkäisiin taimeniin, kun taas verkkoihin takertuivat parhaiten kasvaneet kalat.

”Sekä haukiriskistä että luonnon haasteista parhaiten selvisivät isoimmat kalat. Luonnonvalinta suosii ihmisen onneksi aina nopeasti kasvavia kaloja.”

Vaeltavia, suurikokoisia järvitaimennaaraita myös puroihin

Tärkeimpänä tuloksena havaittiin, että villeistä purotaimenemoista tuotetut poikaset kasvoivat sekä allasoloissa että luonnonlammissa laitostaustaisiin järvitaimeniin verrattuna hyvin heikosti. Kun taas laitoskannan naaras risteytettiin villin purotaimenkoiraan kanssa, kasvoivat jälkeläiset vastaavasti kuin puhtaat järvitaimenet.

”Tutkimustulos on tärkeä varsinkin taimenkantojen elvyttämisen kannalta”, sanoo Vainikka.
”Purotaimenet ovat geneettisesti hidaskasvuisia, ja vaeltavia suurikokoisia naaraita tarvitaan kutemaan myös puroihin, jos purokunnostuksilla halutaan luoda ja palauttaa taloudellisesti arvokkaita vaeltavia järvitaimenkantoja.”

Uusi hanke alkaa syksyllä

Syksyllä 2022 alkavassa uudessa Suomen Akatemian rahoittamassa, Luonnonvarakeskuksen kanssa yhteistyössä toteuttavassa Vainikan johtamassa konsortiohankkeessa paneudutaan elinkiertostrategioissa havaittavien perinnöllisten erojen genomiseen taustaan.

Hankkeen tavoitteena on lähivuosien aikana tuottaa edullisia työkaluja, joilla kalanäytteistä voidaan suoraan arvioida elinkiertopiirteiden jakaumaa geneettisten markkerien avulla.

Koetaimenten tuottamisesta vastannut Luonnonvarakeskus puolestaan on edelleen kehittämässä Euroopan Meri- ja Kalatalousrahaston rahoituksella käytäntöjä, joilla risteyttäminen voitaisiin ottaa osaksi emokalastojen villiytystä ja paikallisesti sovitettuja istutusohjelmia myös käytännössä.

Tutkimushankkeessa valmistuneet väitöskirjat

A genomic perspective on brown trout migration

Behavioural conservation in hatchery-reared brown trout: Phenotypic effects of controlled crossbreeding with wild fish