Vaasan edustan merialueella toteutetussa kokeessa yhdeksän prosenttia ahveniin laitetuista merkeistä löytyi merimetsojen pesimäalueelta. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että ahven on merimetson tärkeä ravinnonlähde Merenkurkussa.

Toukokuussa 2018 yhteensä 1977 alueen ahventa merkittiin ihon alle selkäevän juureen laitettavalla PIT-merkillä. Merkki vastaa esimerkiksi koirille ja kissoille laitettavia siruja.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuri osa ahveniin laitetuista merkeistä löytyy läheiseltä pesimäalueelta merimetsojen pesimäkauden jälkeen. Alueella laskettiin tänä vuonna 3140 merimetson pesää neljässä eri pesimäsaaressa.

”Merkkien jäljitettävyyttä eri pesimäsaarissa testattiin ja keskimäärin 90 prosenttia koemerkeistä löydettiin, tutkija Lari Veneranta Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Ahven merimetsolle tärkeä ravinnonlähde

Pesimäsaarilta löytyneiden merkkien määrästä voidaan päätellä, että ahven on Merenkurkussa merimetson tärkeä ravinnonlähde. Tutkimuksessa ei kuitenkaan voida jäljittää kaikkia merkkejä, sillä linnut liikkuvat myös pesimäsaarten ulkopuolella. Löydettyjen merkkien määrä on siis minimiarvo ja todellinen merimetsojen syömien ahventen osuus lienee suurempi.

”Se osuus syödyistä merkeistä, jotka oksennetaan tai ulostetaan satunnaisille levähdyspaikoille tai veteen, jää löytymättä. Samoin tuntemattomaksi jää osuus, joka on syöty ennen merkintää toukokuussa sekä pesinnän jälkeen, kun linnut eivät enää ole pesillä, vaan valmistautuvat muuttoon”, Veneranta selittää.

Tutkimustulokset merimetsojen vaikutuksesta ahvenkannalle valmistuvat lopullisesti alkuvuodesta 2019. Tutkimus toteutetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoituksella.

Tutkimuksen taustaa

Merimetsojen vaikutuksesta kalakantoihin on Suomessa ja laajemmin Itämeren alueella käyty viime vuosina paljon keskustelua. Suomen merimetsokanta on moninkertaistunut reilun parinkymmenen vuoden aikana.

Vaasan lähistön merialueelta on kolmen viime vuoden aikana vuosittain kalastettu 120-140 tonnia ahventa, mikä on yli 20 prosenttia Suomen rannikon kaupallisesta saaliista. Merenkurkun alueen kaupallisen kalastuksen painopiste on siirtynyt siiasta ahveneen, koska alueen ahvenkanta on vahvistunut ja hyljevahingot siiankalastuksessa lisääntyneet.