MSC julkaisi vastuullisen tonnikalakäsikirjan: ”Noin kolmannes tonnikalakannoista jatkuvan paineen alla”

Tonnikalan vapapyyntiä Malediiveillä. Kuva: Nice and Serious/MSC.

Tonnikalaa pizzassa, pastassa, salaatissa, sushissa tai pihvinä grillissä. Tonnikalaa syödään lähes kaikessa ja kaikkialla, mutta tiedämmekö me siitä kuitenkaan tarpeeksi?

Vuodesta 2017 lähtien 2. toukokuuta on ollut YK:n ”World Tuna Day”, Maailman Tonnikalapäivä. Sen tarkoitus on kiinnittää huomiota tonnikalaan lajina ja ravinnonlähteenä, mutta myös tonnikalan ylikalastukseen sekä kestävän tonnikalankalastuksen edistämiseen.

”Jopa näinä vaikeina aikoina meillä kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti maailman merillä valitsemalla kestävästi pyydettyä kalaa ja äyriäisiä. Tonnikala on yksi suosituimmista kaloista maailmassa, mutta ikävä kyllä todellisuus on, että noin kolmannes tonnikalakannoista on jatkuvan paineen alla. Ostamalla MSC-merkittyä tonnikalaa voimme tehdä osamme ja varmistaa, että tonnikalakannat säilyvät myös tulevaisuuden sukupolville”, MSC:n Suomen edustaja Johanna Vepsä toteaa.

Marine Stewardhip Council (MSC) julkaisi Tonnikalapäivän kunniaksi tonnikalakäsikirjan ”Sustainable Tuna Handbook”, joka kattava opas vastuullisen tonnikalan maailmaan. Seuraavassa kirjasta poimittuja tärkeitä ja kiinnostavia tonnikalaan liittyvää faktoja.

Tonnikaloja on useita eri lajeja

Usein tonnikalasta puhutaan ihan kuin olemassa olisi vain yksi tonnikalalaji. Todellisuudessa maailman merissä ui 15 eri tonnikalalajia. Kaupallinen tonnikalanpyynti keskittyy seitsemään tonnikalalajiin, jotka ovat kokojärjestyksessä: Atlantin sinievätonnikala, Tyynenmeren sinievätonnikala ja eteläinen sinievätonnikala – voimakas ja salamannopea sinievätonnikala voi painaa jopa 700 kg!

Seuraavana tulee isosilmätonnikala (maksimipaino jopa 210 kg), keltaevätonnikala (175 kg) ja valkotonnikala (60 kg). Listan viimeisenä on boniitti eli skipjack, jonka maksimipaino on noin 35 kg. Siis pienen pieni sintti verrattuna sinievätonnikalaan. Boniitit eivät oikeastaan kuulukaan tonnikaloihin, mutta ovat niille läheistä sukua.

Tonnikalan pyynti on jatkuvassa kasvussa

Tonnikalanpyynti on maailmalla jatkuvassa kasvussa. Seitsemän tärkeimmän kaupallisen tonnikalakannan kokonaissaalis oli vuonna 2018 noin 5,1 miljoonaa tonnia (5% enemmän kuin vuonna 2017). Tästä 58 %oli boniittia, josta seuraavana oli keltaevätonnikala (29%), isosilmätonnikala (8%) ja valkotonnikala (4%). Sinievätonnikalan osuus kokonaiskalastuksesta oli vain 1%.

Hyvä uutinen vastuullisuuden näkökulmasta on se, että kestävästi kalastetun MSC-sertifioidun tonnikalan osuus kokonaissaaliista on kaksinkertaistunut 700 000 tonnista vuonna 2014 syyskuun 2019 noin 1,4 miljoonaan tonniin.

Kantojen tiloissa on eroja

Tonnikalakantojen tiloissa on eroja. Seitsemän kaupallisesti tärkeintä tonnikalalajia jakautuu 23 kalakantaan. Näistä kaikilla ei mene yhtä hyvin: 15 on hyvällä tasolla (vihreällä), mutta kolme kalakantaa on luokiteltu ylikalastetuiksi. Nämä ovat Intian valtameren keltaevätonnikala sekä Tyynenmeren ja Atlantin sinievätonnikala.

Viisi kantaa on keskinkertaisella tasolla – merkitty niin sanotusti keltaisella liikennevalolla. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä ”keltaisia” että ”vihreitä” kalakantoja valvotaan jatkuvasti ylikalastuksen estämiseksi.

Suomalaiset pitävät tonnikalasta

Suomalaiset pitävät tonnikalasta! Keskimäärin suomalaiset söivät vuonna 2018 henkilöä kohden 1,3 kg tonnikalaa (LUKE). Tämä on noin 10 % suomalaisten kokonaiskalankulutuksesta. Ainoat kalalajit, jotka yltävät tonnikalan edelle ovat kasvatettu lohi (27%) ja kirjolohi (15%). Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat kalaa vuonna 2018 13,1 kg per henkilö.

Vastuullisuudessa Suomessa paljon parannettavaa

Tonnikalan suurin tuotekategoria – säilykkeet – on pullollaan edullisia tuotemerkkejä, joilla ei ole sertifikaattia. Vuonna 2018 Suomen markkinoilla oli 13 erilaista MSC-sertifioitua tonnikalasäilykettä. Säilyketuotteissa selvästi eniten käytetty laji on boniitti (93%).

MSC-merkittyjen tonnikalasäilykkeiden osuus oli heinäkuun 2017 ja heinäkuun 2018 välisenä aikana noin 6,4 prosenttia kaikkien Suomessa myytyjen tonnikalasäilykkeiden arvosta. Vastuullisuuden näkökulmasta meillä on Suomessa siis edelleen paljon parantamisen varaa.

MSC-merkki on kestävän kalastuksen merkki

MSC on tällä hetkellä ainoa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n, GSSI:n (Global Sustainable Seafood Initiativen) sekä ISEAL Alliancen tunnustama kansainvälinen sertifiointi- ja ympäristömerkintäohjelma luonnonvaraiselle kalalle ja äyriäisille.

MSC:n sininen kalamerkki on yksi tunnetuimmista kalastusalan kansainvälisistä ympäristömerkeistä. Sininen kalamerkki pakkauksessa tarkoittaa, että kala tai äyriäistuote on peräisin luonnonvaraista kalaa pyytävästä kalastusyrityksestä, jonka puolueeton taho on sertifioinut MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardia mukaiseksi (perustuu tieteelliseen neuvonantoon) ja se on täysin jäljitettävissä kestävään lähteeseen.

Yli 360 kalastusyritystä 36 maassa on saanut MSC-sertifikaatin. Näiden toimijoiden yhteenlaskettu vuosittainen saalis on yli 12 miljoona tonnia, joka vastaa noin 15 prosenttia koko maailman vuotuisesta pyyntimäärästä. Yli 35 000 kala- ja äyriäistuotteella on sininen MSC-ympäristömerkki.

MSC:n vastuullisen tonnikalan käsikirja (The MSC Sustainable Tuna Handbook, Global Edition)

MSC-merkki tölkin kyljessä kertoo, että se sisältää kestävän kalastuksen periaatteiden mukaisesti pyydettyä tonnikalaa. Kuva: MSC/Massimo Pedrazzani.