Fortum ja Oulun Energia toteuttivat vaelluskalojen lisääntymisalueselvityksen Oulujoella – tavoitteena vaelluskalakantojen ja kalojen luonnonkierron vahvistaminen

Yksi Oulujoen valluskalojen lisääntymisalueselvityksen kohteista oli Merikosken voimalaitoksen vanha uoma.

Fortumin ja Oulun Energian Oulujoella toteuttama vaelluskalojen lisääntymisalueselvitys on valmistunut. Selvityksessä tarkasteltiin Oulujoen potentiaalisia vaelluskalojen lisääntymisalueita ja selvitettiin kalataloudellisten kunnostusesitysten toteutettavuutta tarkastelukohteissa.

Selvitys liittyy laajempaan työhön, jossa tähdätään vaelluskalakantojen ja kalojen luonnonkierron vahvistamiseen Oulujoen vesistössä.

Tarkasteltavia kohteita olivat Fortumin osalta Montan, Pällin ja Nuojuan voimalaitosten ohijuoksutusuomat, Utasen voimalaitoksen ympäristö, Jylhämän vanhat uomat sekä Poikajoki ja Oulun Energian osalta keskeisellä paikalla Oulun kaupungin keskustan läheisyydessä sijaitsevan Merikosken voimalaitoksen vanha uoma.

”Tarkoituksena oli selvittää, mitkä edellä mainituista kohteista edistäisivät parhaiten vaelluskalojen lisääntymistä ja luonnonkiertoa joessa. Selvityksen tuloksena saatiin tietoa siitä, mikä olisi maksimaalinen lohien poikastuotantomäärä lisääntymisalueittain”, Fortumin ympäristöasiantuntija Katri Hämäläinen kertoo.

Tarkasteltavana laaja kokonaisuus

Oulun Energian laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrysen mukaan selvityksen ja siihen liittyvän yhteistyön taustalla oli nimenomaan pyrkimys katsoa koko Oulujoen pääuomaa kokonaisuutena.

”Selvityksellä haluttiin hahmottaa isoa kuvaa. Kohteita valittaessa on huomioitu kaikki potentiaaliset lisääntymisalueet Oulujoen pääuomassa”, Väyrynen toteaa.

Selvityksessä kiinnitettiin huomiota muun muassa vaelluskalojen lisääntymisen kannalta otollisiin virtausolosuhteisiin sekä voimalaitoksien toimintaan liittyviin tekijöihin, joilla on vaikutuksia lisääntymisalueiden muodostumiseen.

Lohen populaatiomalli lisääntymisarvion perustana

Lohen luonnonlisääntymisen määrän arviointiin käytettiin lohen populaatiomallia. Se pohjautuu Itämeren lohen kanta-arviointimalliin, johon on lisätty tutkimuksiin ja asiantuntija-arvioihin perustuvia oletuksia lohen elinkierron eri vaiheista sisävesissä.

Samaa populaatiomallia käytetään myös arvovesityössä selvitettäessä eri toimenpiteiden vaikutuksia lohen lisääntymismahdollisuuksiin koko Oulujoen vesistöalueella.

”Tällä yksinkertaisella mallilla voidaan arvioida erilaisten säätely-, kunnostus- ja elvytystoimien vaikutuksia padotuissa jokivesistöissä, jolloin se toimii työkaluna päätöksenteossa eri toimintavaihtoehtojen välillä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pauliina Louhi.

Selvitys tukee arvovesityötä

Nyt valmistunut selvitys on luonteeltaan esiselvitys, joka antaa hyvän pohjan mahdolliselle jatkotyölle. Sen perusteella voidaan arvioida, mitä kohteita kannattaa mahdollisesti lähteä tarkastelemaan tarkemmin.

Selvityksen tulokset luovutetaan käynnissä olevan Oulujoen Arvovesi-hankkeen käyttöön. Hankkeen tavoitteena on tuottaa vesistövisio, joka sovittaa yhteen vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet Oulujoen vesistöalueella.

Vesistövisiossa alueen kunnat, viranomaiset sekä Fortum ja Oulun Energia kartoittavat yhdessä muiden sidosryhmien kanssa tapoja kehittää jokialuetta niin luontaiset kalakannat kuin vesivoiman tuotanto yhteensovittaen.

”Selvitys tukee hyvin arvovesityötä ja tarjoaa tarkastelluista kohteista arvokasta uutta tietoa jatkossa hyödynnettäväksi”, Hämäläinen ja Väyrynen toteavat.