Nuoret saapuivat Oulusta asti kunnostamaan Salamajärven kansallispuistossa Perhon ja Kinnulan alueella virtaavaa Koirajokea. Talkoiden tarkoitus oli parantaa uhanalaisen taimenen elinolosuhteita.

Kunnostuksella on taimenen lisäksi myönteinen vaikutus joen luontoon laajemminkin. Kunnostajille työ luonnon hyväksi on myös mielekästä yhteistä toimintaa, jossa työn jälkikin näkyy heti.

Soraa hiki hatussa ja hymy huulilla lapioimassa oli Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan Tulus-luontovalmennusryhmä. Tuluksessa tehtävän kuntouttavan toiminnan yksi osa-alue ovat purokunnostuksen kaltaiset luonnonhoitotyöt, joita on tehty useissa kansallispuistoissa osana Luontoa toimintaan -hanketta.

”Salamajärven kansallispuistoon Tulus-ryhmän sai lähtemään rakkaus lajiin. Luonnonsuojeluun liittyvissä talkootöissä yhdistyy hyvän tekeminen yhdessä, osallisuus ja uuden oppiminen. Erilaisiin luontokohteisiin ja niiden asukkeihin tutustuminen herättää huomaamaan, kuinka ainutlaatuisia asioita ympärillämme onkaan. Samalla herää myös halu suojella”, sanoo ryhmän ohjaajana toiminut erikoissuunnittelija Hannele Kytö Metsähallituksesta.

Kaksi uutta kutusoraikkoa

Aiemmin syksyllä kunnostustöissä oli paikallisen työpaikan talkoolaisryhmä, ja nuoret jatkoivat nyt marraskuussa ylempänä jokivarressa tehden kaksi uutta kutusoraikkoa sekä lisäten puuainesta.

Puulla ja kivimateriaalilla saadaan suoraksi perattuun jokeen palautettua sille luonnostaan kuuluvaa monimuotoisuutta kuten mutkittelevuutta, virtauksen luonnollista vaihtelua sekä syvyydeltään erilaisia kohtia. Näin taimenet ja muut eläimet sekä kasvit saavat paremmat elinolosuhteet.

Kunnostuksilla myös maisemallinen arvo

Kunnostuksilla on maisemallinen arvo kansallispuistossa kulkeville retkeilijöille, kun jokeen saadaan taas luonnontilaisempi koski aiemman rännimäisen muodon sijaan. Myös luontaiset kosken äänet palaavat Koirajokeen vuosikymmenien tauon jälkeen.

”Kunnostuksessa otettiin huomioon mahdollisesti vielä käynnissä oleva kutuaika,” kertoo suunnittelija Christian Koivula Metsähallituksesta.

Talkookohde oli valittu alueelta, jossa ei ollut yhtään kutuun soveltuvaa kohtaa. Näin varmistettiin, ettei häiritä tai vahingoiteta mahdollisia kutupaikkoja.

Koirajoen kunnostus tehdään osana EU:n rahoittamaa Hydrologia-LIFE-hanketta, josta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.