Espoon ja Helsingin poikkeuksellisen tärkeät meriluontoalueet on tunnistettu ja kartoitettu. Kaikkiaan löytyi 24 kohdetta, jotka luokiteltiin paikallisesti ekologisesti merkittäviksi.

Alueiden tunnistuksessa on hyödynnetty vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU-ohjelma) kerättyä kartoitustietoa pääkaupunkiseudulta. Tietoa voi käyttää merialueen käytön kestävyyden varmistamiseen.

Pääkaupunkiseudun merialueen käyttöä pyritään lisäämään kestävästi

Pääkaupunkiseudun merialue on monimuotoinen ja kaunis, ja esimerkiksi Helsingin kaupunki on laatinut alueen vetovoiman lisäämiseksi Merellisen strategian 2030. Merialueen käytön lisääminen on kuitenkin toteutettava säilyttämällä ne arvot, joihin pääkaupunkiseudun merellinen vetovoima perustuu.

Tämän vuoksi vuonna 2021 aloitettiin VELMU-ohjelman ja Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteinen Meriluonto 2021 -kampanja, jonka tarkoituksena oli tunnistaa pääkaupunkiseudun vedenalaisen meriluonnon arvokkaimmat kohteet – ”Helsingin Helmet ja Espoon Erityisyydet” – ja tarjota tämä tieto Helsingin ja Espoon päättäjille merialueen kestävän käytön suunnitteluun.

Painopisteinä erityisesti riutta- ja laguunikohteet sekä saarten rantavyöhyke

Meriluonto 2021 -kampanjan painopisteenä olivat erityisesti pääkaupunkiseudun riutta- ja laguunikohteet, sekä saarten rantavyöhyke ja työ toteutettiin VELMU-ohjelman kenttämenetelmiä soveltaen. Alueella tehtiin yli 4 000 uutta havaintoa sukeltaen ja kahlaten, ja kaikki havaitut lajit määritettiin.

Geologian tutkimuskeskus GTK toteutti ulkosaaristossa merenpohjan luotauksia, joilla kartoitettiin vedenalaisia elinympäristöjä, erityisesti riuttoja. Aiemmin VELMU-ohjelma on kerännyt alueelta yli 2 000 havaintoa sukeltaen ja kahlaten sekä kuvannut yli 1 000 vedenalaista videota, joista on määritetty tärkeimmät lajit. Yhteensä Helsingin ja Espoon merialueella on havaintopisteitä yli 9 000.

Paikallinen sovellus EMMA-työstä

Espoon ja Helsingin paikallisesti ekologisesti merkittävien alueiden määrittäminen on paikallinen sovellus vuonna 2020 valmistuneesta EMMA-työstä, jossa määritettiin kansallisella tasolla ekologisesti merkittävät merialueet. Näitä ns. EMMA-alueita määritettiin 87.

Sekä paikallisten että kansallisten ekologisesti merkittävien kohteiden tunnistuksessa on hyödynnetty YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ekologisesti tai biologisesti merkittävien merialueiden (EBSA) kuvauksiin liittyvää kriteeristöä. Esimerkkejä kriteeristöstä ovat alueen tärkeys lajin elinkierrossa, alueen luonnontilaisuus ja alueen tärkeys uhanalaisille lajeille.

Apua aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen

Pääkaupunkiseudun alueet määritettiin inventointien antaman tiedon perusteella työpajoissa, johon osallistui VELMU-ohjelman meriluontoasiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksen Luontopalveluista, Luonnonvarakeskuksesta ja Geologian tutkimuskeskuksesta sekä kaupunkien edustajia. Paikallisesti ekologisesti merkittäviksi määritettiin 24 aluetta, joista kahdeksan on Espoon, 13 Helsingin ja kolme yhteisiä.

Alueen määrittäminen paikallisesti ekologisesti merkittäväksi ei aseta alueelle hallinnollisia rajoitteita, eikä se sinällään velvoita esimerkiksi vesialueen omistajia tai kuntia mihinkään erityistoimiin. Tieto alueiden ekologisesta tärkeydestä voi kuitenkin olla avuksi aluesuunnittelussa ja kaavoitusprosesseissa. Paikallisesti ekologisesti tärkeitä alueita on niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin.

Kaupungit tyytyväisiä tuloksiin

”Helsingin kaupungin suunnitelmissa on perustaa lähivuosina uusia merellisiä suojelualueita”, kertoo tutkija Emil Nyman Helsingin kaupungilta.

”Yhteistyö Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa arvokkaiden vedenalaisten alueiden kartoittamisessa oli korvaamatonta. Helsingin strategiassa on asetettu kunnianhimoinen tavoite perustaa viisi uutta suojelualuetta vuodessa strategiakauden aikana. Tavoitteenamme onkin sisällyttää niin moni tunnistetuista PEMMA-alueista kuin mahdollista Helsingin suojeltuihin alueisiin, niin että pystymme säilyttämään ainutlaatuista kaupunkiluontoa myös tuleville sukupolville.”

Herkkien ja luontoarvoiltaan merkittävien merialueiden tunnistaminen on Espoon kaupungin ympäristönsuojelussa työskentelevän limnologi Miina Fagerlundin mukaan kasvavassa kaupungissa yhä tärkeämpää, jotta ne pystytään huomioimaan merialueille kohdistuvien toimintojen suunnittelussa ja sijoittelussa. ”Tarvitsemme lisää tietoa vedenalaisista luontotyypeistä, kalojen kutualueista ja meriekosysteemin tilaa indikoivista lajeista. Tämän Meriluonto-kampanjan kartoitustietoa voidaan hyödyntää myös rehevöityneiden merenlahtien kunnostustarpeen arvioimiseen sekä suojelun kohdentamiseen”, Fagerlund sanoo.

Toistettavissa millä tahansa merialueella

VELMU-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta uumoilee, että tulokset tulevat kiinnostamaan muitakin Suomen rannikkokaupunkeja. ”Ekologisesti merkittävien merialueiden tunnistamisessa tehdyt EMMA- ja PEMMA-työt olivat innovatiivisia, koska niillä näytettiin, että kansainvälisiä arvoalueiden tunnistuskriteerejä voidaan soveltaa sekä alueellisesti että paikallisesti”, Viitasalo toteaa. Toimintamalli onkin toistettavissa millä tahansa merialueella, halutussa mittakaavassa, sekä Suomessa että ulkomailla.

Espoon ja Helsingin paikallisesti merkittävät meriluontoalueet löytyvät VELMU-ohjelman karttapalvelusta sekä alla olevasta karttakuvasta.