Vapaaehtoisen päästökompensoinnin hyväksyttävyys ja päästöjen vähentäminen kompensaatiohankkeiden avulla edellyttävät yhtenäisiä toimintatapoja päästövähennysyksiköiden tuottamisessa ja käytössä. Lisäksi tarvitaan linjauksia kotimaisten päästökompensaatioiden käytöstä kunnissa sekä päästökompensaatioiden suhteesta valtion ilmastotavoitteisiin erityisesti maankäyttösektorilla.

Tarpeet tulivat ilmi Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvityksestä, jossa tarkasteltiin vapaaehtoisen päästökompensoinnin nykytilannetta ja roolia suomalaisten toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Tutkijat selvittivät esimerkiksi sitä, millaisilla hankkeilla päästövähennysyksiköitä tuotetaan ja miten hankkeiden laatu varmistetaan.

Selvitykseen koottiin muun muassa vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden haasteita ja ehdotuksia alan kehittämiseksi Suomessa. Työn tilasi ympäristöministeriö.

Valtion roolia kompensaatiotoiminnassa on selkeytettävä

Yhä useammat yritykset pyrkivät osoittamaan toimintansa olevan hiilineutraalia; ensin vähentämällä toimintansa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja sitten kompensoimalla jäljellä olevat päästönsä. Myös kunnat ja alueet sekä yksittäiset kansalaiset ovat kiinnostuneita omien päästöjensä kompensoinnista.

Selvityksen tekijät suosittelevat, että valtio ja toimijat laativat alalle yhteiset vähimmäiskriteerit ja selkeät säännöt, joita toimijoiden on noudatettava. Tätä toivovat myös alan toimijat. Selkeät säännöt ovat edellytys sille, että kompensaatiotoiminta on luotettavaa ja toiminnassa toteutuu kuluttajansuoja.

”Vapaaehtoisen päästökompensaatioalan markkinalähtöinen kehittäminen on tärkeää, mutta myös valtion roolia kompensaatiojärjestelmässä on syytä selkeyttää. Lisäksi voitaisiin perustaa tieteellinen asiantuntijapaneeli vastuutahon, kuluttajaviranomaisen ja toimijoiden tueksi”, hankkeen päätutkija Johanna Niemistö SYKEstä sanoo.

Vapaaehtoisilla kompensaatiomarkkinoilla on parikymmentä kotimaista toimijaa, jotka tarjoavat päästövähennysyksiköitä kotimaisista kohteista. Kotimaisilla yksiköillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tukenaan standardeja, joilla myytävän tuotteen laatua voisi arvioida.

Kompensaatiohankkeet voivat tukea Suomen ilmastotavoitteita

Selvityksen tekijöiden mukaan valtion kannattaa edistää kompensaatiotoimintaa. Parhaimmillaan kotimaiset kompensaatiohankkeet voivat tukea merkittävällä tavalla Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti, kun päästövähennystoimintaan kanavoituu yksityistä rahaa uudella tavalla.

Valtion olisi kuitenkin tehtävä selväksi, kuinka kotimaiset päästökompensaatiot otetaan huomioon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, etenkin maankäyttösektorin päästövähennysyksiköiden osalta. On pystyttävä arvioimaan, ovatko kompensaatiohankkeiden päästövähennykset aidosti hyödyllisiä vai saavutettaisiinko ne muutenkin jossakin vaiheessa ilman kompensaatiota. Arvioinnin haasteellisuutta maankäyttösektorilla lisää epävarmuus peltojen ja metsien hiilivarastojen määrästä ja pysyvyydestä.

”Kuntien päästökompensaatioiden käyttö pitäisi linjata yhtenäiseksi Suomen hiilineutraaliuden tavoittelemisen kanssa. Kansallisen järjestelmän kehittämisessä on lisäksi huomioitava markkinoiden kansainvälinen kehitys ja mahdolliset muutokset Euroopan unionin sääntelyssä, jotta vältyttäisiin ristiriidoilta ja päällekkäisyyksiltä”, hankkeen vastuullinen johtaja Jyri Seppälä SYKEstä korostaa.

Hanke valmistuu ensi kesänä

Selvityksen tuloksia hyödynnetään arvioitaessa, minkälaista sääntelyä vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta Suomessa tarvitsee. Ympäristöministeriö rahoittaa myös hanketta, jossa selvitetään eri sääntelyvaihtoehtoja ja päädytään ehdottamaan tarkoituksenmukaisimmaksi osoittautuvaa ratkaisua tai niiden yhdistelmää. Hanke valmistuu kesällä 2021.

Julkaisu, Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa