Perämeren jokien lohikuolemien tutkiminen jatkuu – kuluvana syksynä erityisen runsaasti havaintoja heikkokuntoisista ja kuolleista lohista

Perämeren joilta on tänä syksynä tullut runsaasti havaintoja heikkokuntoisista tai kuolleista lohista. Kuva: Petter Nissén

Kuluvana syksynä on Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteisen verkkouutisen mukaan Perämereen laskevissa joissa jälleen havaittu runsaasti homevaurioisia ja heikkokuntoisia tai kuolleita lohia.

On tavallista, että lokakuussa tapahtuvan kudun jälkeen lohia kuolee luontaisesti kuturasitukseen. Nyt havaintoja on kuitenkin tullut erityisen paljon, eikä osa lohista myöskään ole kutenut ennen kuolemaansa.

On epäselvää, liittyvätkö syksyn runsaat lohikuolemat viime vuosina havaittuihin kesäaikaisiin lohikuolemiin. Ruokavirasto jatkaa tutkimuksia yhteistyössä Luken ja kalatalousviranomaisten kanssa lohien terveysongelman selvittämiseksi. Näytekaloja kaivataan erityisesti heikkokuntoisina löytyvistä lohista.

Kesän näytteistä ei ole löydetty tunnettuja kalatauteja

Ruokavirasto on ottanut kesän aikana näytteitä Tornionjoen lohista yhteistyössä Luken ja kalastajien kanssa. Tähän mennessä valmistuneissa tutkimuksissa ei ole todettu tunnettuja kalatauteja, mutta suuri osa lisätutkimuksista on vielä kesken.

Näytteitä on otettu jokisuulla rysällä pyydystetyistä ja joella kulkuverkolla Ylitornion alueelta pyydystetyistä lohista. Kaloista on otettu tavanomaisten tautitutkimusnäytteiden lisäksi näytteitä muun muassa mahdollisten tuntemattomien virustautien varalta ja vitamiinipuutosten, erityisesti tiamiinin puutoksen, selvittämiseksi. Vaikka tiamiinin puutosta on tutkittu yhtenä mahdollisena syynä kalojen heikkoon yleiskuntoon, siitä ei ole saatu toistaiseksi näyttöä.

Ulkoisia vaurioita jo merellä

Luke on seurannut kolmena viimeisenä kesänä Tornionjokeen nousevien lohien ulkoista kuntoa yhteistyössä jokisuun rysäkalastajien kanssa. Vajaalla puolella lohista on havaittu erilaisia ulkoisia mekaanisia vaurioita jo meren puolella.

Ainakin pahimmat vauriot altistavat lohia vesihomeelle, jos ne eivät ehdi parantua ennen syksyä. Lisäksi monilla lohilla on vähintään lievää punerrusta vatsapuolella, mikä ei todennäköisesti johdu mistään ulkoisesta vammasta.

Tornionjoella kutulohien määrä vähentynyt huippuvuosista

Luke arvioi vuosittain lohien kutuvaelluksen runsautta kaikuluotauksella ja kudusta syntyvää poikastuotantoa koekalastuksilla. Tulosten perusteella Tornionjoella kutulohien määrä on jonkin verran vähentynyt viime vuosikymmenen puolivälin huippuvuosista.

Vastaavasti kudun tuloksena syntyneet poikasmäärät ovat hieman vähentyneet viime vuosina. Tätä Tornionjoen lohikannan koon pienenemistä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa lohien terveysongelmista johtuvaksi.

Näytteitä huonokuntoisista kaloista tarvitaan edelleen

Kesän aikana jokeen nousevat heikkokuntoiset lohet ovat ensisijaisia näytteitä, kun yritetään selvittää niitä tekijöitä, jotka ovat lohien lisääntyneen kuolleisuuden taustalla viime vuosina.

Lohissa nyt näkyvä oire, eli vesihometartunta, kehittyy vastustuskyvyltään heikkoihin yksilöihin niiden oleskellessa makeassa vedessä, jossa vesihomeen itiöitä esiintyy yleisesti. Erityisesti tänä syksynä lämpötilat ovat säilyneet pitkään vesihomeen kasvulle suotuisissa rajoissa.

Hyvin pitkälle homehtuneissa kaloissa voi olla jo paljon toissijaisia muutoksia ja tartuntoja, jotka vaikeuttavat kalan alkuperäisen ongelman löytymistä. Lisäksi syksyisin lohia kuolee myös luontaisesti kutuvaelluksen ja kudun aiheuttamiin rasituksiin.

Tämän vuoksi tutkimuksissa on keskitytty kesäaikana oireileviin lohiin ja vain vähemmässä määrin vasta syksyllä oireileviin lohiin. On kuitenkin hyvä aina, kun kalojen kuolleisuus jostain syystä nousee voimakkaasti, sulkea pois myös tunnetut tarttuvat kalataudit. Siksi näytteiden lähettäminen myös tässä vaiheessa heikkokuntoisina löytyvistä kaloista on paikallaan.

Lupa ja ohjeet ruokavirastolta

Ruokavirasto on saanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta poikkeusluvan rauhoitusajasta huolimatta hankkia huonokuntoisia näytekaloja tutkimuksiin Perämereen laskevista joista. Kalojen ottoon on pyydettävä etukäteen lupa ja ohjeet Ruokavirastosta.

Samalla voidaan sopia näytteiden toimittamisesta Ruokaviraston Oulun laboratorioon. Tutkimuksiin saa lähettää kaloja, jotka ovat niin heikkoja, että kiinniottaminen onnistuu käsin tai haavia käyttäen. Näytteiden toimittamisessa voivat tarvittaessa avustaa paikallinen kunnaneläinlääkäri ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat.

Lisätietoja näytteiden toimittamisesta: Ruokavirasto Oulu, Marjukka Rask, puh. 050 477 8646