Järvilohen ja -taimenen elvytystoimien onnistumisesta lupaavia tietoja: Ensimmäiset kutupesät löydettiin Pielisjoen Laurinvirrasta ja Joensuun koskista

Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää (merkitty punaisilla täplillä) rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylän yliopisto kertoo tiedotteessaan, että Pielisjoen Laurinvirrasta Pohjois-Karjalassa on saatu ensimmäisiä lupaavia tietoja uhanalaisten järvilohen ja -taimenen elvytystoimien onnistumisesta. Tutkijaryhmä löysi Laurinvirrasta pieneltä alueelta viisi kutupesää ja Joensuun koskista kaksi pesää.

Maa- ja metsätalousministeriö, alueen sähköyhtiöt ja muut toimijat rahoittivat kunnostushankkeessa vuonna 2019 noin 5-7 hehtaarin laajuisen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen rakentamisen Pielisjoen Kuurnan Laurinvirtaan tavoitteenaan järvilohi ja -taimenkantojen elvyttäminen Vuoksen päävesistöalueella. Kyseessä on yksi valtion vaelluskalakantojen elvytystoiminnan kärkihankekohteista. Toimien ansiosta kaloilla on lisääntymisalueelle esteetön pääsy alapuolisilta järvialueilta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristöteiden laitoksen sekä Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio osuuskunnan yhteismaastoryhmä kartoitti järvilohen ja taimenen kutupesiä Pielisjoella 10.–12.11.2020. Kohteena olivat Kuurnan Laurinvirta ja Joensuun kosket.

Suuri virtaama vaikeutti kutupesien etsintää

Ryhmä tutki pesiä sukeltamalla ja kahluutähystämällä. Kartoitusta vaikeutti Laurinvirran suuri virtaama tutkimuspäivinä. Kutupesiä löytyi Laurinvirrasta yhteensä viisi kappaletta, mutta kutuun parhaiten sopivasta alueesta saatiin käytyä läpi korkeintaan neljäsosa suuren virtaaman takia.

Tutkimuspäivinä Pielisjoen virtaama oli 50 prosenttia ajankohdan mediaanin yläpuolella, joten tulvaluukuista piti laskea runsaasti ylimääräistä vettä Laurinvirtaan. Uoman virtaama oli noin 145 m3/s.

Voimayhtiö Laurinvirta Oy pystyi kuitenkin hetkellisesti laskemaan virtaaman tästä noin puoleen, mikä edesauttoi pesien etsintää huomattavasti. ”Laurinvirran virtaama oli siltikin turhan suuri kahluutähystysmenetelmän käyttöön, joten pesien etsinnässä oli mukana Vesi-Vision sukeltaja, kertoo toinen tutkimuksen koordinoijista”, tutkija Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Luonnonvarakeskuksesta tutkimusta koordinoi erikoistutkija Matti Janhunen.

Tulevana kesänä kalalajit selville

Rajoitetusta etsinnästä huolimatta kahlaajat löysivät Laurinvirrasta kaksi pesää ja sukeltaja kolme. Kaikki pesät sijaitsivat rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilla soralaikuilla. Tutkijoiden mukaan tulokset ovat lupaavia ja todennäköisesti pesiä on uomassa enemmän.

”Kesänvanhoiksi poikasiksi selvinneiden määrä selviää tämän vuoden syksyllä tehtävässä sähkökoekalastuksessa, jonka tekee Luke. Vuoden tai parin kuluttua tiedämme Laurinvirran sopivuudesta järvilohelle enemmän”, Janhunen arvioi.

Myös Joensuun koskien länsiuomasta löytyi kaksi järvilohen tai taimenen kutupesää. Suuri virtaama salli kahlaamisen vain kapeilla rantakaistaleilla. Kartoittajat merkitsivät pesien sijainnin uomaan merkkikivillä ja -kohoilla.

Tulevana keväänä virtaaman niin salliessa päällimmäisten ruskuaispussipoikasten eli pesäpoikasten tila tarkistetaan. Muutama poikanen otetaan näytteeksi DNA-analyysiin, jossa määritetään kalalaji eli onko kyseessä järvilohi tai taimen. Lajien kutupesät, mätimunat ja pesäpoikaset ovat saman näköisiä, eikä niitä pysty määrittämään ulkonäöltä lajilleen.