Pohjaeläinlajisto kertoo: Uudenmaan jokivesistöistä monet hyvässä tai erinomaisessa tilassa, järvissä tilanne heikompi

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvitti pohjaeläinten lajistoa kymmenellä koskipaikalla ja 20 järvellä vuosina 2019–2021. Kuva: Uudenmaan ELY-keskus.

Vesiperhosia, purokatkoja, päivänkorentoja ja mäkärän toukkia. Uudenmaan vesistöissä elää monia erilaisia pohjaeläimiä, joiden menestyminen kuvaa vesien tilaa ja kuormitusta. Jokien ja järvien pohjaeläimistä on valmistunut kaksi uutta raporttia.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus selvitti pohjaeläinten lajistoa kymmenellä koskipaikalla ja 20 järvellä vuosina 2019–2021. Selvityksessä olivat mukana mm. Lehmijärvi Lohjalla, Bruksträsket Raaseporissa, Kytäjärvi Hyvinkäällä, Kauhalanjoki Kirkkonummella sekä Fiskarsinjoki Raaseporissa.

Näytteet otettiin järvisyvänteistä ja virtavesien koskista. Lajinmäärityksen ja tulosten tulkinnan toteuttivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Joissa vesistön tilanne parempi kuin järvillä

Jokien pohjaeläinlajisto kuvasi monessa koskessa hyvää tai erinomaista vesistön tilaa. Paikoin lajisto oli vaateliasta eli karuja, kuormittamattomia olosuhteita edellyttävää. Erikoisimmat lajihavainnot olivat virtalude (Aphelocheirus aestivalis) Mustionjoella sekä vantaansurviaisen toukka (Heptagenia flava) Gumbölenjoella.

Järvillä lajisto oli yksipuolisempaa ja kuvasi pääosin tyydyttävää tai jopa välttävää tilaa. Näytteet otettiin järvien syvänteistä, missä happitilanne vaikuttaa merkittävästi pohjaeläinten menestymiseen.

Yleisimpiä lajeja olivat heikkoa happitilannetta sietävät sulkasääsken toukka (Chaoborus flavicans) sekä harvasukasmato (Potamothrix/Tubifex). Hyvää tilaa kuvaavia Pisidium-hernesimpukoita havaittiin mm. Seljänalasella Raaseporissa.

Parhaimmassa tilassa mm. Somerojoki ja Mustijoki sekä Tuusulanjärvi ja Suolijärvi

Tutkituista vesistöistä osa on voimakkaasti kuormittuneita, osa lähes luonnontilaisia. Pohjaeläinten avulla tietoja vesistöjen tilasta saatiin täydennettyä. Parhaimmassa tilassa pohjaeläinten perusteella olivat Somerojoki, Mustijoki ja Mankinjoki sekä järvistä mm. Seljänalanen, Degersjön, Tuusulanjärvi ja Suolijärvi.

Pohjaeläinten seuranta on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa seurataan vesistöjen tilaa myös vesinäytteiden sekä kala-, levä- ja vesikasvilajiston avulla. Pohjaeläinten näytteenotto jatkuu Uudenmaan vesistöissä vuosittain syys-lokakuussa.

Pohjaeläinseuranta Uudenmaan koskialueilla vuosina 2019–2021

Pohjaeläimistön seuranta Uudenmaan järvillä 2019–2021