Pohjatroolaus vaikuttaa kalaston lisäksi haitallisesti koko Itämeren ekologiseen tilaan – jopa suojelualueilla troolataan

Itämeren turska voi kasvaa 1,5 metriä pitkäksi. Suuret yksilöt, kuten kuvassa vuodelta 1994, ovat kuitenkin mm. liikakalastuksen takia harvinaistuneet ja nykyisin suuri osa turskista on 30-senttisiä. Vielä 1990-luvulla turskan tyypillinen pituus oli 40-50 cm. Kuva: WWF Suomi.

Pohjatroolaus on merkittävä syy Itämeren huonoon tilaan. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta ympäristöjärjestö WWF:n raportista, jossa analysoidaan pohjatroolauksen ympäristövaikutuksia erityisesti eteläisellä Itämerellä.

Pohjatroolaus on yleinen kalastusmenetelmä Itämerellä. Sen vaikutuksia Itämeren tilaan on kuitenkin WWF:n tiedotteen mukaan tähän asti tutkittu hämmästyttävän vähän.

Itämerellä kalastetaan pohjatroolaamalla etupäässä turskaa ja kampeloita. Itämeren turskasaalis on pienentynyt viime vuosikymmenten aikana dramaattisesti: 1980-luvun puolivälissä Itämerellä saatiin lähes 450 000 tonnia turskaa vuosittain, nykyään vuosittainen saalis on alle 20 000 tonnia. Pohjatroolaus on turskan pääasiallinen pyyntitapa Itämerellä.

”Itämeren turskaa on kalastettu pitkään liian voimakkaasti, ja Itämeren ympäristömuutokset heikentävät edelleen turskakantojen mahdollisuuksia elpyä”, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Koko meriluonto kärsii

WWF:n raportin mukaan pohjatroolaus vaikuttaa kalaston lisäksi haitallisesti Itämeren ekosysteemien tilaan kokonaisuudessaan. Pohjatroolaus on kalastusmenetelmä, jossa raskasta kalaverkkoa vedetään pitkin meren pohjaa.

”Itämerellä pitkään jatkunut intensiivinen pohjatroolaus on vaikuttanut meriluontoon lähes kaikkialla missä sitä on harjoitettu. Nykyisiä kalastuskäytäntöjä on arvioitava uudelleen ja mietittävä pohjatroolaukselle vaihtoehtoja, joilla voimme turvata turskan ja monen muun lajin elinympäristöt”, sanoo Ovaska.

Eniten pohjatroolausta harjoittavat Tanska, Saksa, Puola ja Ruotsi. Suomen vesillä pohjatroolausta ei harjoiteta.

Voi kiihdyttää rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Raportin mukaan pohjatrooliin jää kalojen lisäksi muita merenpohjan eliöitä, kuten kasveja, simpukoita ja selkärangattomia. Lisäksi pohjatroolaus aiheuttaa pitkäkestoisia vaurioita merenpohjaan ja muuttaa ekosysteemin luonnollista tasapainoa ja ravintoketjuja.

Raportissa korostetaan myös pitkäaikaisissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa, jonka mukaan pohjatroolaus voi kiihdyttää rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vapauttamalla veteen merenpohjan sedimentteihin varastoitunutta hiiltä, ravinteita ja vierasaineita kuten ympäristömyrkkyjä.

Jopa suojelualueilla pohjatroolataan

Raportista käy ilmi, että luontoa vahingoittavaa pohjatroolausta harjoitetaan aktiivisesti myös Itämeren suojelualueilla.

”Luonnon monimuotoisuuden suojelu kärsii alueilla, joilla pohjatroolataan. Kalastuspolitiikan ja ympäristöä ja luontoa suojaavan lainsäädännön yhteensovittaminen ei Itämerellä selvästikään ole onnistunut”, Ovaska toteaa.

WWF:n raportissa ehdotetaan muun muassa, että ekosysteemien toipumiseksi pohjatroolaus kielletään kaikkien Itämeren valtioiden merellisillä suojelualueilla, kalastusta tärkeimmissä merellisissä elinympäristöissä vähennetään ja pohjatroolaus kielletään 12 merimailin säteellä rantaviivasta.

Pohjatroolausalueet (merkitty punaisella) ulottuvat Itämerellä monin paikoin sinisellä merkityille suojelualueille. Kuva WWF Suomi.