Suuri osa pohjoisen erittäin uhanalaisista raakku- eli jokihelmisimpukkakannoista on vaarassa hävitä lähitulevaisuudessa. Syyt kantojen huonoon tilaan tunnetaan – lajin elinympäristöt ovat heikentyneet tuntuvasti vesistörakentamisen ja jokien liettymisen seurauksena.
Raakkukantojen pelastaminen on kuitenkin mahdollista, mikäli lajin lisääntymiselle välttämättömät lohikalakannat saadaan palautettua ja raakun heikentyneitä vesielinympäristöjä samalla elvytettyä haitallisista maankäyttötavoista luopumalla.
Metsähallituksen Luontopalveluiden koImivuotisen hankkeen aikana etsittiin uusia raakkuesiintymiä 360 purolta ja joelta kaikkiaan yli 500 eri kohteelta. Poikkeuksellisen laajoissa kartoituksissa löydettiin 14 aiemmin tuntematonta raakkuesiintymää. Raakkuja etsittiin pääasiassa vesikiikareita käyttäen, lisäksi osalla alueista testattiin menestyksellä raakun perintöaineksen tunnistamista jokivesinäytteistä ns. eDNA-menetelmän avulla.
Luttojoen raakku sukupuuton partaalla
Metsähallituksen tiedotteen mukaan raakkupopulaatioiden tarkempia tilaselvityksiä tehtiin yli 40 joella. Pintasukeltamalla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin ilahduttavasti myös lisääntyviä, eri-ikäisistä yksilöistä koostuvia raakkukantoja.
Toisaalta kanta-arvioinnit osoittivat selvästi, että raakkuhistoriastaan kuuluisan Luttojoen raakku on tällä hetkellä sukupuuton partaalla simpukoiden lisääntymisen estyttyä joessa 1960-luvulta lähtien Jäämeren lohen nousuyhteyden katkettua. Hankkeessa aloitettiinkin Luttojoen kriittisessä tilassa olevan raakkukannan elvyttäminen istuttamalla laitoksessa kasvatettuja pikkusimpukoita takaisin kotijokeensa.
Kun raakku voi hyvin, vesistökin voi hyvin
Lisääntyvä jokihelmisimpukkakanta kertoo vesistöalueen erinomaisesta ekologisesta tilasta. Simpukka puhdistaa tehokkaasti vettä suodattaessaan siitä itselleen ravintoa ja tarjoaa lisäksi kasvualustan ja ravintoa monelle muulle jokielinympäristön lajille.
Raakun ja sen isäntäkalalajien lohen ja taimenen tuottamia erilaisia ekosysteemipalveluita tarkasteltiin hankkeessa laajan kyselytutkimuksen avulla. Kyselyllä saatua tietoa eri lajien koetusta merkityksestä ja terveen vesiekosysteemin arvottamisesta voidaan jatkossa hyödyntää maa- ja vesialueiden käytön suunnittelussa.
Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämän SALMUS-hankkeen loppuseminaari pidetään 30.–31.3.2022 Arktikumissa Rovaniemellä. Kahdeksan kumppanin hanketta on rahoitettu Euroopan unionin ENI Kolarctic CBC -ohjelmasta sekä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän kansallisella rahoituksella.
