Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenojoen lohenkalastuksesta kalastuskaudella 2021 on saatu päätökseen. Yhteisessä neuvottelutuloksessa esitetään erittäin poikkeuksellista, koko Tenojoen vesistön sekä vuono- ja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudella 2021. Muiden kalojen pyynti kuitenkin jatkuu ja Tenolle esitetään tätä varten uuden tyyppistä vapakalastuslupaa.

Neuvottelutuloksen mukaiset muutokset on tarkoitus panna toimeen kolmella eri valtioneuvoston asetuksella, jotka koskevat lohen kalastuksen täyskieltoa, muun kalan pyyntiä sekä Tenon sivujokien kalastusrajoituksia. Asetukset lähetetään lausunnolle tällä viikolla. Lopulliset määräykset on tarkoitus saada voimaan 1.5.2021 mennessä.

Lohen pyynnin väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa. Rajoitusalueeseen kuuluisivat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Yhtenäinen rajoitusalue kattaisi siten Tenon lohipopulaation koko elinkierron. Tenon populaatioon kuuluu yhteensä 30 eri lohikantaa.

Ministeri: Kalastuskielto tarpeellinen toimi lohen tulevaisuuden kannalta

Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää Norjan kanssa saavutettua neuvottelutulosta tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi.

”Päätös on kova erityisesti Tenolaakson paikallisille, mutta tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa. Suomen kannalta ratkaisevaa on, että Norja on osaltaan valmis rajoittamaan kalastusta merellä ja vuonossa. Neuvottelutulos on poikkeuksellinen mahdollisuus turvata lohta koko sen elinkierron alueella, Leppä sanoo.

Lohenkalastus on olennainen osa saamelaiskulttuuria

Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut väliaikaista kieltoa suhteessa eri perusoikeuksiin, kuten omaisuuden suojaan, saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan ja perustuslain mukaiseen ympäristövastuuseen.

Lohenkalastus Tenojoella kuuluu olennaisesti saamelaiskulttuuriin, mistä syystä on arvioitava, onko tauko lohenkalastukseen haitallisempi kuin kalastusmahdollisuuksien heikkeneminen jatkossa.

Voimassa olevan kalastuslain hyväksymisen yhteydessä perustuslakivaliokunta painotti, että julkisella vallalla ei ole ainoastaan valtuutusta vaan myös kalastuslain 52 pykälän mukainen vastuu huolehtia kalavarojen kestävästä käytöstä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Matkailijoille uusi vapakalastuksen harrilupa

Lohenkalastuksen kiellolla on negatiivisia vaikutuksia myös Tenojokilaakson talouteen. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Utsjoen kunta on jo aloittanut alueen toimijoiden kanssa äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden valmistelun.

Lohenkalastuksen kiellon vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä mahdollisuuksia muun kalan kuin lohen pyyntiin. Matkailijoille luodaan uusi vapakalastuksen ’harrilupa’, joka mahdollistaa kevyillä perhokalastusvälineillä esimerkiksi harjuksen pyynnin.

Ennen lohen nousuvaellusta sallittu muun kalan verkkopyyntimahdollisuus säilytetään, ja myös elokuulle sallitaan rajoitettu verkkopyynti Inarinjoella. Paikkakunnalla asuvat voivat harjoittaa rannalta tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa mm. uistimen koukkumäärää on rajoitettu ja ainoastaan väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittu. Lisäksi Tenolla voi jatkossakin pyytää meritaimenta.