Vesilläliikkujien ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry on pilotoinut rantaroskan kartoittamista tänä vuonna myös Järvi-Suomessa. Yhdistys on tehnyt virallista rantaroskaseurantaa merenrannikolla jo vuodesta 2012 ja vuodesta 2015 alkaen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Vesistöjen roskaantumisen syyt ja lähteet vaikuttavat olevan eri vesialueilla samanlaisia, esimerkiksi turismi ja rannan muu käyttö. Seurantaa on hyvä saada myös järville, jotta näitä oletuksia voidaan alkaa vahvistaa.

”PSS ry haluaa kattavamman kuvan roskaantumisesta kaikilla toiminta-alueillaan, ja siksi omin voimin tehtävä pilotointi Järvi-Suomessa on yhdistykselle tärkeää”, kertoo PSS ry:n projektipäällikkö Atte Lindqvist.

Rantaroskaseurantaa Pohjois-Päijänteellä ja Saimaalla

Järvi-Suomen osalta rantaroskaseurantaa pilotoitiin Pohjois-Päijänteellä Jyväskylän Säynätsalossa ja Saimaalla Savonlinnassa. Ensimmäiset seurannat tehtiin toukokuussa, toiset elokuussa, ja kolmas kerta koittaa vielä syksyllä. Seurantaa on tarkoitus jatkaa ensi vuonna samoilla paikoilla.

Rantaroskaseurannassa roskan laatua ja määrää kartoitetaan seurantarannalla kolme kertaa vuodessa eri vuodenaikoina. Seurattavan rannan alueelta valitaan rannan suuntaisesti vähintään 100 metriä pitkä ja vähintään 10 metriä syvä seurantakaistale, jolta roskat lasketaan. Roskat lasketaan, lajitellaan ja luokitellaan materiaaliensa mukaan 80 kategoriaan.

”Keväällä oletuksena oli, että roskaa ei juurikaan löydy Säynätsalon rannoilta. Roskan määrä yllätti. Kaiken kaikkiaan roskia löytyi lähes 70 kappaletta, erilaista muoviroskaa, metallia, kumia, pahvia, tiilenpalasia, lasikuidun- ja lasinpalasia. Suurin yksittäinen roska oli valtava hylätty muovipressu”, kertoo seurannan tehnyt Pidä Saaristo Siistinä ry:n viestinnän asiantuntija Terhi Takkinen.

Elokuussa vähemmän roskaa

Elokuun seurannassa roskien määrä oli vähäisempi. Roskaa kertyi kuitenkin muovikassillinen, vaikka seurantarannalle vuosien aikana kertyneet roskat kerättiin jo keväällä pois.

Savonlinnan seurantarannan keräykset tuottivat maltillisemman roskamäärän. Löydöksiä olivat tupakantumpit sekä paperin ja muovinpalaset. Erikoisin löydös oli hylätyt alushousut.

Suurin osa rantaroskasta kuluttajalta

Iso osa roskasta syntyy ihmisten virkistyskäytöstä. Yleisimpiä rantaroskia merenrannikolla ovat tupakantumpit, luokittelemattomat muovinpalaset sekä kertakäyttöpakkaukset ja muovikääreet.

”Suomessa on runsaasti parannettavaa etenkin kertakäyttötuotteiden, tupakantumppien, muovikääreiden ja rakennustyömailta tulevan roskan hallinnassa. Kaupunkirannat ovat paikoitellen hyvinkin roskaisia, ja yleensä roskan lähde on ihminen, jolta tippuu yksittäinen roska luontoon”, Lindqvist kertoo.