Juuri käynnistyneessä PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hyödyntävän uuden biologisen puhdistusmenetelmän tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa esimerkiksi metsätalouden valumavesiä voitaisiin kiertotalouden hengessä puhdistaa puuaineksella kuten hakkuutähteillä ja pienpuulla.

Hankkeen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden ja vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Metsätalouden vesiensuojelussa menetelmä on luonnonmukainen, halpa ja oletettavasti pitkälti huoltovapaa.

”Samaa menetelmää voitaisiin soveltaa myös maatalouden, hule- ja jätevesien sekä turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa,” Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) arvioidaan.

Kokeita Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa

SYKEn suunnittelema menetelmä perustuu puumateriaalin hallittuun käyttöön suometsien vesiensuojelurakenteissa ja vesistökunnostuksissa. Puuaineksen kykyä pidättää humusta ja ravinteita sekä tehostaa pohjaeläin- ja kalatuotantoa tutkitaan kenttäkokein kolmella vesistöalueella.

Kohteet sijaitsevat Keski-Suomessa Saarijärven reitillä ja Joutsan Rutajärvellä sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo-järvellä. Kuolimolla hankkeeseen osallistuvat myös Savitaipaleen lukion oppilaat.

Vesien tila paranee ja kalakanta kukoistaa

Rannoille ja uomaan kulkeutuneen kuolleen puuaineksen on havaittu puhdistavan vettä, lisäävän vesiluonnon monimuotoisuutta ja parantavan kalakantojen tilaa.

”Me hyödynnämme tätä ilmiötä ja niputamme oksista ja puunrungoista ”risu- ja rankatukkeja”, jotka asetetaan ojiin, laskeutusaltaisiin ja puroihin”, SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori kertoo.

Veteen uponneen puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa. ”Juuri tämä päällyskasvusto ja sitä hyödyntävä eliöstö suodattavat vedestä epäpuhtauksia. Parhaimmillaan vesien tila paranee roimasti ja kalakannat kukoistavat”, Vuori sanoo.

Yhteistyöllä uusi vesienhoidon toimintamalli

Vuosina 2018-2020 toteutettava hanke järjestää työpajoja, seminaareja, retkeilyjä ja koulutustilaisuuksia metsä- ja ympäristöalan toimijoille. Osallistavan yhteissuunnittelun tuloksena syntyy myös uudenlainen metsätalouden vesienhoidon toimintamalli.

”PuuMaVesi-hanke kehittää juuri sellaisia käytännönläheisiä ja kustannustehokkaita vesiensuojelumenetelmiä, joita suometsien käsittelyssä ja yleisemminkin muuttuvassa ilmastossa tarvitsemme”, toteaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä.

Yhteistyön tulosten perusteella tuotetaan myös opas siitä, miten uusi biologinen puhdistusmenetelmä otetaan käyttöön ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden vesiensuojelussa.

Tehokkaampia menetelmiä kaivataan

Metsätalouden vesiensuojeluun kaivataan entistä tehokkaampia menetelmiä, koska metsäbiomassan tehostuva käyttö yhdessä ilmastomuutoksen kanssa voi lisätä ravinteiden, humusaineiden ja elohopean vesistökuormitusta.

”Vesistöistä huolehtiminen on tärkeä osa kestävää metsien käyttöä. On hienoa, että tutkijat ja hankkeen toteuttajat etsivät yhdessä innovatiivisesti ja käytännönläheisesti keinoja vähentää metsätalouden vesistökuormitusta”, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kiittelee.

”Mielenkiintoista on myös saada tietoa siitä, miten luonnon monimuotoisuus hyötyy puun lisäämisestä vesistöön”, Tiilikainen jatkaa.

Osa hallituksen kärkihanketta

Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 230 000 eurolla osana hallituksen kärkihanketta ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön”. Muita rahoittajia ovat mm. Metsä Group sekä Savitaipaleen kunta.

SYKEn lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Metsäkeskus, Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitos ja Luonnonvarakeskus. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Metsä Group taustayhteisöineen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä yksityiset metsätalousyrittäjät.