Raakun 100 miljoonan vuoden taival uhanalaiseksi eläinlajiksi -näyttelyn avajaiset tänään Saariselällä, Syötteellä ja Oulangalla – avoinna suomalaisissa luontokeskuksissa ensi vuoteen asti

Raakkuja joen pohjalla. Kuva: Jari Ilmonen.

Tänään (23.9.) vietetään Raakun 100 miljoonan vuoden taival uhanalaiseksi eläinlajiksi -näyttelyn avajaisia Saariselällä, Syötteellä ja Oulangalla. Näyttely havainnollistaa ihmisen keskeistä roolia jokielinympäristöjemme radikaalien muutosten takana. Samalla se herättelee meitä vastuunkantoon pohjoisen jokiluonnon turvaamiseksi.

Näyttely antaa perustietoja raakun suojelutilanteesta sekä meneillään olevasta Salmus-hankkeesta. Raakku on ekologialtaan monipuolinen laji. Runsas raakkukanta puhdistaa vettä, koska raakkuyksilö voi suodattaa kymmeniä litroja vettä päivässä.

Raakun kuori taas toimii konkreettisena kasvualustana vesisammalille ja muille eliöille. Raakulla on ollut lajina myös pitkä historia helmestyksen kohteena.

Näyttelyssä esillä kirjeenvaihtoa raakun ja ihmisen välillä

Tarinalliset osuudet näyttelyyn on kirjoittanut Anni Kytömäki, joka voitti vuonna 2020 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jokihelmisimpukkaa sivuavalla Margarita-teoksellaan. Raakun 100 miljoonan vuoden kiehtova elämänpolku puhuttelee sekä lapsi- että aikuisvierailijoita.

Ote Kytömäen kirjoittamasta kirjeenvaihdosta ihmisen ja raakun välillä. Kirje on kokonaisuudessaan luettavissa näyttelyissä:

– Hyvä ihminen, kiitos kirjeestäsi. Minäkin yllätyin 208-vuoden ikäennätysuutisesta, sillä en tunne itseäni järin vanhaksi. Olet väärässä siinä, että joessa vallitsisi syvä rauha. Päin vastoin, elämä täällä on niin vilkasta, etten ehdi juuri miettiä ajan kulumista. Kerran kesässä virta tuo tullessaan lemmenviestejä yläjuoksulta. Niin, mikään glokidio en toki enää ole; monta kertaa olen jo noudattanut käskyä, jonka sukuni aikoja sitten sai: ”Lisääntykää ja täyttäkää pohja.”

– Pahinta on, että kun myllerrätte maata, tänne pohjalle sataa sakkaa, joka tukahduttaa varsinkin perheen pienimmät ennen kuin he varttuvat aikuisiksi. Padotkaa ojanne, kiitos, älkääkä raivatko niitä tonttejakaan ihan virran viereen, jos todella arvostatte meitä. Rauhoititte jo meidät – nyt voisitte rauhoittua itse.

Näyttelysisältö toteutettu seitsemällä kielellä

Suomessa näyttely on esillä suomeksi ja koltansaameksi Urho Kekkosen kansallispuiston palvelupiste Kiehisessä sekä suomeksi ja englanniksi Syötteen ja Oulangan luontokeskuksissa. Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä näyttely on esillä yhteensä kuudessa eri luontokeskuksessa.

Näyttelyllä halutaan tavoittaa eri kohdeyleisöjä mahdollisimman laajasti, näyttelysisältö onkin toteutettu kaikkiaan seitsemällä eri kielellä (suomi, ruotsi, norja, venäjä, englanti, pohjoissaame ja koltansaame). Näyttelyyn voi tutustua suomalaisissa luontokeskuksissa ensi vuoden puolelle asti.

Hankkeella lisätietoa pohjoisesta jokiluonnosta ja raakusta

Salmus-hankkeen tavoitteena on ympäristötietouden lisääminen pohjoisesta jokiluonnosta ja sen nykytilasta raakun ja sen isäntäkalojen lohen ja taimenen havainnollisten esimerkkien kautta.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän yhteistyönä toteutetun Salmus-hankkeen 2019–2022 painopiste on Fennoskandian vihreällä vyöhykkeellä, Suomen osalta Koillismaalla ja Lapissa. Hankkeen rahoittaa EU:n Kolarctic-ohjelma.