Suomen rantojen suurin meriroskan lähde on niiden virkistyskäyttö, mutta suurissa kaupungeissa rantoja roskaavat myös erilaiset rakennustyömaat, kertovat Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman RoskatPois!-hankkeen keräämät tiedot meriroskan lähteistä.
Vuosina 2012–18 kerätyn rantaroska-aineiston perusteella noin 90 % rantaroskista oli erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita. Roskanlähteistä suurimmaksi arvioitiin rantojen virkistyskäyttö. Sen tuottama osuus rantaroskista oli keskimäärin noin 40–60 % kaikentyyppisillä rannoilla.
Luonnontilaisten rantojen tärkeäksi roskanlähteeksi osoittautui myös meriliikenne, joka tuotti keskimäärin 30 % rannalle päätyneestä roskasta. Kaupunkirantojen tärkeitä roskanlähteitä olivat kaupungin valumavedet (noin 17 % roskasta) ja meriliikenne (14 %).
Myös rakentaminen on paikoin hyvin merkittävä roskan lähde. Esimerkiksi Helsingin Pihlajasaaren rantaroskista noin 28 %:n arvioitiin olevan peräisin lähialueen rakennus- ja meritäyttötyömaista.
Hulevesien puhdistus puutteellista
Rannikkokaupunkien viranomaisille lähetetyn meriroskan lähteitä ja reittejä arvioivan kyselytutkimuksen perusteella kaikissa merenrantakaupungeissa merkittävimpänä meren roskaantumista aiheuttavana tekijänä pidettiin hulevesien riittämätöntä puhdistusta.
Keskikokoisissa kaupungeissa muiksi merkittäviksi meriroskaa tuottaviksi tekijöiksi tunnistettiin usein toistuvat viemärien ylivuototilanteet. Suurissa, yli sadan tuhannen asukkaan kaupungeissa puolestaan nostettiin esiin kunnallisjätteen dumppaustapaukset, kaduilta poistetun lumen hävitys mereen, tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden riittämättömyys sekä rakennus- ja purkutyöt.
Päätös toimenpiteistä 2021
Tieto meriroskan merkittävimmistä lähteistä ja kulkeutumisreiteistä on tarpeellista, jotta roskaantumiseen voidaan puuttua ja toimenpiteet kohdistaa oikeisiin paikkoihin.
”Toimenpiteistä päätetään vuonna 2021, kun päivitämme Suomen merenhoitosuunnitelman ja uudistamme Itämeren toimintaohjelman yhteistyössä muiden Itämeren valtioiden kanssa HELCOM:ssa,” sanoo ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä.
Kohti roskatonta meriympäristöä
RoskatPois!-hanke on merenhoidon toimenpideohjelmaa tukeva projekti meriympäristön roskaantumisen lähteiden selvittämiseksi, tilan määrittämiseksi ja roskaantumisen vähentämiseksi. Sitä rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ja koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE). SYKEn lisäksi hankkeeseen osallistuvat Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Hankkeen tehtäviin kuuluu selvityksen teko roskan määrästä rannoilla ja meriympäristössä sekä meriroskan merkittävimpien lähteiden ja kulkeutumisreittien tunnistaminen. Osana hanketta toteutettiin vuonna 2018 ideakilpailu Meriroskahaaste roskaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Koko hankkeen päätavoitteena on laatia tiekartta kohti roskatonta meriympäristöä.
