Saimaannorpan pesintä vaarassa – ilman lumipesää jopa puolet kuuteista saattaa kuolla

Saimaannorpan poikaset eli kuutit syntyvät helmi-maaliskuun vaihteessa emon lumikinokseen kaivamaan pesään. Jos lunta pesää varten ei ole, jopa yli puolet kuuteista saattaa kuolla. Kuva: Ismo Marttinen/WWF.

Saimaannorpan poikaset eli kuutit syntyvät helmi-maaliskuun vaihteessa. Lumi- ja jää ovat äärimmäisen tärkeitä kuuttien selviytymisen kannalta. Etenkin Etelä-Saimaalla lumi- ja jäätilanne on tällä hetkellä surkea.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään. Pesä tarjoaa kuuteille turvaa petoja, kylmyyttä ja häirintää vastaan. Ilman pesän tarjoamaa suojaa jopa puolet kuuteista on vaarassa kuolla.

Viime vuosina kuuttien avuksi on kolattu Metsähallituksen johdolla niin sanottuja apukinoksia. WWF on vastannut kinosten tekemisestä Saimaan eteläosissa alueella, joka ulottuu Puumalasta Lappeenrannan seudulle asti.

Tänä vuonna poikkeuksellisen huono lumi- ja jäätilanne on asettanut kuitenkin rajoituksia kinosten kolaamiselle. Saimaan keskiosissa, eli Savonlinnan seudulla, kinoksia on tehty jonkin verran, mutta WWF:n vastuualueilla tilanne on äärimmäisen huolestuttava.

Eteläisellä Saimaalla tämä talvi on menetetty

WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kävi keskiviikkona kokeilemassa jään kestävyyttä Taipalsaaren edustalla sijaitsevalla Ilkonselällä. Jään paksuus oli kolme senttimetriä.

”Pari metriä uskalsin jäälle astella. Ei se pilkkimiestä olisi kestänyt. Kolaamaan ei ollut mitään asiaa”, Marttinen sanoo.

Kaikkien saimaannorpan suojelemiseksi tehtävien apukinosten tulee olla valmiina 23. helmikuuta mennessä. Tämän jälkeen norpille pitää suoda pesimärauha riippumatta siitä, onko niillä lumikinoksen suojaa vai ei.

”Seuraavien kahden viikon aikana sää ei näytä kylmenevän merkittävästi. Valitettavasti näyttää siltä, että täällä eteläisellä Saimaalla talvi on menetetty.”

Pientä toivoa pohjoisempana

Pientä toivoa tarjoaa se, että lumi- ja jäätilanne vaihtelee paljon alueittain. WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki lähtee Puumalaan selvittämään, onko kinosten tekeminen mahdollista.

”Toivottavasti tilanne näyttää paremmalta kuin hieman etelämpänä Lappeenrannan seudulla. Teemme norpille apukinoksia Lietvedellä ja Luonterilla, jos vain voimme”, Niinimäki sanoo.

Apua keinopesistä?

Ilmastonmuutos on saimaannorpan suurimpia uhkia. Metsähallitus ja WWF:nkin tukemat Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat ovat selvittäneet jo useiden vuosien ajan, hyväksyvätkö saimaannorpat ihmisten tekemiä rakennelmia synnytyspesikseen. Vuonna 2018 tutkimuksessa tehtiin läpimurto, kun norppanaaras synnytti terveen kuutin ponttoneiden varassa kelluvaan ja pohjaan ankkuroituun keinopesään.

Saimaannorpan keinopesät ovat prototyyppejä, joita kehitetään ja testataan. Tänä talvena Saimaalle testiin tulee vajaat kymmenkunta keinopesää eri materiaaleista. Myös WWF on vienyt Etelä-Saimaalle yhden keinopesän.

”Keinopesistä voi olla konkreettista apua tulevaisuudessa, mutta ehdottomasti tärkeintä on hillitä ilmastonmuutosta”, Niinimäki korostaa.