Kiiminkijoen alajuoksulla siian lippoaminen on paraikaa kiihkeimmillään. Eikä se ole sitä suinkaan ensimmäistä kertaa, vaan kyseessä on jo 1970-luvun alkupuoliskolta asti jatkunut perinne.

Kiiminkijoen alajuoksulla lipotaan siikaa välillä Alakoski-Asemakylä noin vajaan 10 kilometrin matkalla vuosittain. Lippokausi on käynnissä 1.10 -15.11 välisen ajan ELY-keskuksen myöntämän erityisluvan perusteella.

Toistaiseksi ELY-keskus on myöntänyt lippoluvan 50 henkilölle vuosittain, ja Haukiputaan jakokunnan hoitokunta puolestaan nimeää lippoajat, jotka ovat suurelta osin Haukiputaan Jokikalastusseura ry:n jäseniä, mutta muillekin lupa voidaan myöntää.

Seura aktiivisesti mukana

Haukiputaan Jokikalastusseuralla on merkittävä rooli vuosittaisen lippoamisen järjestelyissä, sillä sen jäsenet sumputtavat ja lypsävät mätisiiat sekä toimittavat siian mädin Iihin kalahautomoon. Lisäksi he hoitavat seuraavana keväänä poikasten istutukset Kiiminkijokeen.

”Kalastuksen valvonta hoidetaan myös yhdessä jakokunnan kanssa. Lippoajat saavat pitää saamansa urossiiat ja muut lailliset kalat, mutta mätisiiat lasketaan jokeen lypsyn jälkeen”, kertoo Esa Meriläinen Haukiputaan Jokikalastusseurasta.

”Jakokunta maksaa lisäksi lippoajille mädistä korvauksen ja kalastuksenvalvonnasta seuramme saa myös könttäsummakorvauksen”, Meriläinen lisää.

Istutukset tuottaneet tulosta

Meriläinen kertoo olleensa mukana lippoamisessa vuodesta 1974 alkaen ja hänen mukaansa saalismäärien kasvu osoittaa siikaistutusten tuottaneen tulosta. Kun yli 40 vuotta sitten saattoi yhtä lippojaa kohden tulla vaikkapa vain viisi tai korkeintaan kolmisenkymmentä kalaa kaudessa, nyt saman saaliin voi saada hetkessä, jos sopiva nousuparvi osuu kohdalle.

Sata kalaa kaudessa ei nykyisin ole mitenkään erityisen paljon ja ahkerimmat lippoajat saattavat päästä Meriläisen mukaan jopa noin 600 kalaan kaudessa. ”Toki naaraskalat päästetään mädin lypsämisen jälkeen takaisin jokeen”, Meriläinen muistuttaa.

Saaliiksi otettavien uroskalojen keskikoko on noin 400-500 grammaa, siis sopivan annoskalan verran. Suurimmat saaliiksi saadut kalat, jotka yleensä ovat naaraita, ovat painaneet yli neljä kiloa. Viime vuonna lipottiin 3,8-kiloinen siika Haukiputaan Myllyhaarasta.

”Tänä vuonna puntarilla on käynyt ainakin tasan kahden kilon kala. Itse olen saanut tänä syksynä poikkeuksellisen suuren, 1,3 kilon uroskalan”, Meriläinen mainitsee.

Tulevaisuus vaikuttaa turvatulta

Lippoamisen tulevaisuus vaikuttaa Kiiminkijoella valoisalta muutenkin kuin saaliiden osalta, sillä ELY-keskuksen kerrallaan viideksi vuodeksi myöntämää erityislupaa siianpyyntiin on jäljellä vielä kaksi kautta.

Eikä muutoksia ole senkään jälkeen Meriläisen arvion mukaan tulossa, sillä toiminta on siikakantojen turvaamisen kannalta tarpeellista ja jakokunta on tyytyväinen.

”Myös lippoajia näyttäisi riittävän”, hän korostaa.

Hoitokunnan puheenjohtaja Kari Kaleva Haukiputaan jakokunnasta vahvistaa osaltaan Meriläisen näkemykset. Hänen mukaansa jakokunta on hankkinut siian mätiä ja maitia Kiiminjoelta vuodesta 1973 alkaen, haudottanut mädin ja istuttanut kehittyneet siian poikaset takaisin jokeen.

”Tutkimuksin on osoitettu, että istutuksilla on ollut ratkaiseva merkitys Kiiminkijoen vaellussiikakannan säilymisessä. Näillä perusteilla ELY-keskus on myöntänyt poikkeusluvan siian lippoamiseen rauhoitusaikana”, Kaleva selvittää.

Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Esa Meriläinen