Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan tammikuussa ei tapahtunut tapaturmaisia hukkumisia. Edellisen kerran nollalukema on kirjattu SUH:n ennakkotilastoihin tammikuussa 2010. Viime vuonna tammikuussa hukkui yhdeksän ihmistä.

”Vaikka tammikuussa tietoomme ei tullut hukkumisia, jäistä pelastettiin mediatietojen mukaan kymmenkunta ihmistä sekä viranomaisten että kanssaihmisten toimesta. Helmikuu alkoi kuitenkin ikävästi kahden ihmisen hukkuessa moottorikelkan vajottua jään läpi Kotkan Syväsalmessa”, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Tammikuussa poikkeuksellisen hyvä jäätilanne

Jäätilanne on Suomessa ollut poikkeuksellisen hyvä tammikuussa – ihmiset ovat päässeet nauttimaan jäällä liikkumisesta. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein.

Jäällä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat tällä hetkellä muuttuvat sääolosuhteet, runsas lumisade ja kylmä vesi. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.

”Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle jäällä. Etenkin nyt jään päälle satanut lumi yhdessä pakkaskelien kanssa tekevät jääolosuhteista paikoittain hyvinkin vaaralliset. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat”, sanoo Niko Nieminen.

Varustaudu turvavälinein ja opettele niiden käyttö

Tärkeää Niemisen mukaan jäälle suunnatessa on asennoitua siihen, että jos jää pettää, on riittävän hyvin varustautunut ja tiedostaa kylmäsokin vaaran. Kylmäsokissa elimistö toimii refleksinomaisesti ensimmäisten sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa hyperventilaatio.

”Veden varaan joutuneella on yleensä vaikeuksia pitää hengitystiet vedenpinnan yläpuolella, jolloin hukkumisen todennäköisyys kasvaa. Vesillä paljon liikkuvien kannattaakin totuttautua kylmävesialtistuksiin kylmillä suihkuilla tai uimalla säännöllisesti kylmissä vesissä”, sanoo Nieminen.

Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.

Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

o Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

o Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.

o Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

o Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

o Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

o Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta.