Kesällä 2020 merimetsojen pesiä laskettiin noin 25 760 kappaletta Suomen rannikkoalueilla. Pesimäkanta on vaihdellut enää muutamalla prosentilla viiden viime vuoden aikana.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedotteen mukaan pesämäärien vuotuiset vaihtelut ovat kuitenkin alueellisesti suuria ja merikotkan saalistuksen vaikutus pesintämenestykseen ja yhdyskuntien sijoittumiseen on voimistumassa.

Sekä Suomenlahdella että Selkämerellä sijaitsi kolmasosa merimetson pesistä, Saaristomerellä viidennes, Merenkurkussa 12 prosenttia ja Perämerellä viisi prosenttia. Kanta pieneni Merenkurkussa 16 prosenttia, Saaristomerellä 14 prosenttia ja Suomenlahdella kaksi prosenttia. Kanta puolestaan kasvoi Perämerellä 70 prosenttia ja Selkämerellä 17 prosenttia.

Kokonaisuudessaan Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi kymmenen prosenttia ollen noin 12 200 pesää, joista Selkämerellä 7 660, Merenkurkussa noin 3 200 ja Perämerellä 1 360 pesää. Suomenlahdella kanta oli noin 8 500 pesää ja Saaristomerellä 5 000 pesää.

Suurimmat yhdyskunnat Porvoosta Mustasaareen

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 54 kappaletta 81 hehtaarin alalla, yhteensä 83 luodolla tai saarella. Yli puolet koko kannasta pesi kahdeksassa suurimmassa yhdyskunnassa.

Yli tuhannen pesän yhdyskunnat sijaitsivat Raumalla (3 600 pesää), Mustasaaressa (1 560), Turussa (1 540), Uudessakaupungissa (1 540), Porvoossa (1 320), Porissa (1 320), Kirkkonummella (1 300) ja Eurajoella (1 170). Kuntatasolla voimakkain kasvu todettiin Raumalla ja Kokkolassa. Uudessakaarlepyyssä pesämäärä puolestaan pieneni yli puolella.

Kymmenen yhdyskuntaa autioitui edellisvuodesta ja uusia yhdyskuntia havaittiin 11: Virolahdella (2 kpl), Loviisassa (3), Salossa (2), Paraisilla, Porissa, Kokkolassa ja Lumijoella. Myös Vaasassa ja Kotkassa pesittiin vuoden tauon jälkeen. Porin yhdyskunta oli asettunut pesimään rannikon tuntuman pienelle lintujärvelle. Suomessa ei ole aiemmin todettu onnistuneita sisämaapesintöjä.

Pyhtään ja Haminan kolmella puuttomalla luodolla havaittiin tuhotun laittomasti yli 400 merimetson munapesää, minkä seurauksena lähialueiden sisäsaariston metsäisille luodoille syntyi uusia pesintöjä lähemmäs mökkiasutusta.

Merikotkan saalistus voimistuu merimetsoyhdyskunnissa

Merikotkan saalistus voimistui edelleen heikentäen poikastuottoa suurissakin pesimäyhdyskunnissa. Tämän seurauksena aikuistuneita merimetsoja palaa synnyinseuduilleen suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin.

Merikotkan saalistus vaikuttaa myös yhdyskuntien sijoittumiseen ja pesintätapaan: pesinnät painottuvat enenevässä määrin sisäsaaristoon ja metsäpesintöjen osuus kasvaa.

Merenkurkun pitkäikäisin lähes 20-vuotias yhdyskunta Uudessakaarlepyyssä ei onnistunut kasvattamaan poikasia juurikaan lentokykyisiksi, kun enimmillään yli 30 merikotkan havaittiin ruokailevan pesimäluodolla. Myös itäisen Suomenlahden rajavyöhykkeellä merikotkien tulkittiin aiheuttaneen ainakin kolmen luodon pesintöjen epäonnistumisen jo munavaiheessa.