Uusi tila-arvio: Suomen vesistöjen kemiallinen tila on edelleen huono – elohopean takia elpyminen voi kestää jopa vuosisatoja

Palonestoaineita (PBDE) ei ole esitetty kemiallisen tilan kartoilla. Ne ylittävät ympäristönlaatunorminsa koko Suomessa.

Suomen järvien, jokien ja rannikkovesien kemiallinen tila ei ole parantunut, vaikka useimpien aineiden pitoisuudet alittavat niille asetetut pitoisuusrajat eli laatunormit. Muutaman pysyvän ja eliöihin kertyvän aineen laatunormit ylittyvät laajasti Suomessa ja sen vuoksi pintavesien kemiallinen tila on huono.

ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus arvioivat pintavesien kemiallisen tilan kuuden vuoden välein. Tila-arviossa verrataan vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia niiden ympäristönlaatunormeihin, jotka ovat haitallisuuteen perustuvia pitoisuusrajoja. Arvioinnissa on mukana 6875 vesimuodostumaa, jotka kattavat koko Suomen.

Elohopea usein syynä huonoon vesien tilaan

Elohopean pitoisuusraja ylittyi noin puolessa vesimuodostumista. Luokittelutulos pysyi pääosin samana kuin edellisessä luokittelussa. Elohopean määrää arvioidaan kaloihin kertyneellä pitoisuudella, mutta sen pitoisuusraja vesistöjen kemiallisen tilan arvioinnissa on huomattavasti tiukempi kuin kaloille elintarvikkeena asetettu enimmäispitoisuus.

Elohopea on kaukokulkeutuva raskasmetalli, joka on peräisin fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen poltosta. Elohopean käyttöä ja päästöjä on rajoitettu kansainvälisin sopimuksin. Vesistöjen elpymisen odotetaan kuitenkin kestävän vuosikymmeniä tai vuosisatoja, sillä nykyisen laskeuman osuus on hyvin pieni verrattuna maaperässä ja sedimenteissä jo olevaan elohopean määrään.

Palonestoaineiden pitoisuudet ylittävät raja-arvon kaikkialla

Aikaisemmin palonestoaineina käytettyjen bromattujen difenyylieettereiden (PBDEt) ympäristönlaatunormi tiukkeni vuonna 2015. Se ylittyy kaikkialla Euroopassa. PBDE-aineet ovat kaukokulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia yhdisteitä.

Niiden käyttö on kielletty kansainvälisesti muutamia erikseen mainittuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Ympäristönlaatunormia on kritisoitu liiankin tiukaksi. Elintarvikeviranomaisilla ei ole raja-arvoa kalojen PBDE:lle.

Muiden yhdisteiden ympäristönlaatunormiylityksiä vain vähän

Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet ylittyivät noin 40 vesimuodostumassa. Orgaanisten tinayhdisteiden (TBT), perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFOS) ja PAH-yhdisteisiin kuuluvien aineiden ympäristönlaatunormit ylittyivät alle kymmenessä vesimuodostumassa.