Töllin myllypadon purkusuunnitelmat etenevät – Pusulanjoen taimenelle avautumassa nousuyhteys lisääntymisalueilleen

Töllin myllypadon purkamista suunnitellaan kesäksi 2024. Kuva: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola/WWF.

Suunnitelmat Pusulassa sijaitsevan Töllin myllypadon purkamiseksi etenevät. Hanke lupaa hyvää niin Pusulanjoen uhanalaisille vaelluskaloille kuin koskimaisemasta nauttiville paikallisillekin. 

Töllin myllyosuuskunta, WWF Suomi ja maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma ovat lähteneet edistämään padon poistamista. Tavoitteena on saada pato puretuksi kesällä 2024. Asiantuntija-apua hankkeeseen ovat tuoneet Virtavesien hoitoyhdistys ry ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.

Pusulanjoessa on elinvoimainen taimenkanta

Hanke on merkittävä, sillä Pusulanjoessa elää elinvoimainen taimenkanta, jonka on padon poistamisen jälkeen mahdollista kulkea vapaasti joen latva-alueiden sekä Lohjanjärven ja Hiidenveden välillä. Töllin myllypato on totaalinen vaelluseste, jonka takia uhanalaiset vaelluskalat eivät pääse nousemaan padon ohi lisääntymisalueilleen.

Pato huonontaa Pusulanjoki-Myllypuro vesistön hydrologista ja ekologista tilaa. Tämän lisäksi pato on huonokuntoinen ja korjauksen tarpeessa. Padon yläpuolella on monia pääuomaan kytköksissä olevia hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevia puroja ja järviä, mikä on Uudellamaalla poikkeuksellista.  

Vaellusesteet suurin syy uhanalaisuuteen

Kaikki Suomen vaelluskalalajit ovat uhanalaisia ja suurin syy uhanalaisuuteen ovat erilaiset vaellusesteet, jotka estävät kalojen pääsyn yläpuolisille lisääntymisalueille. Suomessa on yli viisi tuhatta erilaista patorakennetta ja noin 30 000 esteellistä tierumpua.
”Työtä on siis paljon ja tarvitaan useita tekijöitä. Olen hyvin iloinen, että osuuskunta on aktiivisesti lähtenyt edistämään vaelluskalojen elinvoimaisuuden kannalta merkittävää hanketta ja näyttää näin hyvää esimerkkiä muille”, iloitsee WWF Suomen sisävesiasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola. 

Pato tarkoitus purkaa kesällä 2024

Hankkeesta on valmistunut esiselvitys, jonka pohjalta tehdään varsinainen suunnitelma kevään aikana. Tämän jälkeen hankkeelle haetaan vesilain mukaista lupaa aluehallintovirastolta. Suunnittelutyöstä vastaa Watec Consulting Oy.

Padon varsinainen purku on suunniteltu tapahtuvaksi kesällä 2024. Padon purkamisen lisäksi tarkoituksena on ennallistaa koski nykyisen padon kohdalla ja laajentaa näin Töllin upeaa koskialuetta. Lisäksi Töllinkoskea on alettu muutenkin kunnostaa.

”Kylän sähköistämiseksi aikoinaan rakennettu pato on ollut vuosikymmenet käyttämättä ja alkanut rapistua. Myllyosuuskunnan näkökulmasta padon huoltovelvoite on kasvava rasite, josta vapaudutaan parhaiten ennallistamalla alue. Samalla saadaan myllyn edustalle yli puolen kilometrin luonnontilainen koski”, kertoo Töllin myllyosuuskunnan varapuheenjohtaja Tuomas Mattila.

Ihanteellinen hanke NOUSU-ohjelman tavoitteiden kannalta

”Hanke on erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka tarpeettomaksi käyneen padon poistolla voidaan konkreettisesti parantaa virtavesiluonnon tilaa. Lähtökohtana on ollut paikallisten tahtotila ja suunnittelua on tehty laajalla yhteistyöllä, minkä takia hanke on myös ihanteellinen NOUSU-ohjelman tavoitteita ajatellen”, kiittelee NOUSU-ohjelman ylitarkastaja Perttu Tamminen.”

”Pusulanjoesta on kuoriutumassa maakunnan upeimpia vesiluontokohteita ja Töllistä sen helmi. Vahvalla yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa Virtavesien hoitoyhdistys ry jatkaa joen ennallistamista ja sen kalakantojen elvyttämistä tavoitteena ollen Lohjanjärvestä ja Hiidenvedestä nousevat lohikalat”, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Markus Penttinen.
Hanke edistää lohikalojen paluuta koko vesistöön

”Yhteistyö WWF:n kanssa on ollut antoisaa ja Töllin myllypadon purku edistäisi merkittävällä tavalla Karjaanjoen vesistövision toteutumista ja lohikalojen palautumista koko vesistöön”, sanoo Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Lohikalat Karjaanjokeen vesistövision hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö on myöntänyt hankkeelle avustusta maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen 50 prosentin omarahoitusosuuden kattaa WWF Suomen lahjoitus. 

Hankkeen esiselvitystyötä rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittama Vauhtia vaellukseen- hanke, jonka omarahoitusosuudesta vastaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.